Erja Yli-Kahila nousi Teräskolmion johtoon miesvaltaisella alalla

Erja Yli-Kahila on johtanut hyvinkääläistä romumetallinkeräysyritys Teräskolmiota vuodesta 2021, vaikka hän ei nuorena uskonut jatkavansa perheyritystä. Miesvaltaiselle alalle siirtyminen jännitti, mutta Yli-Kahilan mukaan ala otti hänet lopulta vastaan paremmin kuin hän oli pelännyt.

Miesvaltaiselle autoalalle lähtenyt autofiksausyrittäjä Susanna Liukkonen on puolestaan kertonut kohdanneensa sukupuoleensa liittyvää epäilyä.

Perheyrityksen juuret ulottuvat vuoteen 1960

Teräskolmion perusti Yli-Kahilan isoisä Eeli Yli-Kahila vuonna 1960 muutettuaan Hyvinkäälle Pohjanmaalta. Myöhemmin yritykseen liittyi hänen poikansa Erkki, Erja Yli-Kahilan isä. Myös Yli-Kahilan äiti tuli mukaan hoitamaan toimistotöitä ja hallintoa.

Yli-Kahila kertoo, että perheen neljää tytärtä kannustettiin opiskelemaan ja etsimään oma ammatti. Nuorena hän suuntasikin ulkomaille ja opiskeli Dublinin teknillisessä yliopistossa johtamisen maisterintutkintoa. Perheyrityksen jatkaminen ei tuolloin näyttänyt hänelle itsestään selvältä vaihtoehdolta.

Taustalla vaikutti myös alan luonne. Vielä vuosikymmeniä sitten romumetalliala oli fyysisesti raskasta, eikä työturvallisuus ollut nykyisellä tasolla. Yli-Kahila on kuvannut, että työssä käsiteltiin vaarallisia aineita, kuten asbestia, aikana jolloin riskejä ei ymmärretty samalla tavalla kuin nyt.

Alan muutos avasi uuden mahdollisuuden

Yli-Kahilan kasvaessa myös romumetalliala muuttui. Tiedon lisääntyminen paransi työturvallisuutta, ja koneet alkoivat hoitaa aiempaa suuremman osan raskaasta työstä. Samalla perheen käsitys yrityksen tulevaisuudesta muuttui: ala ei ollut enää yhtä vaarallinen, toiminta oli vakiintunut ja mahdollisuuksia nähtiin enemmän.

Yli-Kahilan isosisko tuli yritykseen töihin vuonna 2010, ja Yli-Kahila itse vuonna 2016. Sukupolvenvaihdosta alettiin valmistella vuonna 2018. Prosessi kesti kolme vuotta, mutta sitä ei ehditty saattaa päätökseen ennen kuin Yli-Kahilan isä kuoli tapaturmaisesti.

Isän kuoleman jälkeen yrityksen tulevaisuutta harkittiin useasta näkökulmasta. Vaihtoehtoina olivat myös myynti tai ulkopuolisen toimitusjohtajan palkkaaminen. Yli-Kahila päätti kuitenkin jatkaa yrityksen viemistä eteenpäin itse.

Johtopesti miesvaltaisella alalla herätti aluksi epävarmuutta. Yli-Kahila on kertonut ajatelleensa, että nuori nainen saatettaisiin nauraa pihalle. Alkuun mahtui hänen mukaansa myös karvaita kokemuksia, mutta hän ei luovuttanut. Viiden vuoden jälkeen hän arvioi, että jännitys oli lopulta suurelta osin turhaa.