Siirry pääsisältöön
Kotimaa

Auschwitzista selvinnyt Albrecht Weinberg on kuollut 101-vuotiaana

Kuvituskuva uutiseen: Auschwitzista selvinnyt Albrecht Weinberg on kuollut 101-vuotiaana (albrecht weinberg, holokausti)
Photo by Kirk Cameron on Unsplash
Pohjautuu lähteeseen The Guardian World

Albrecht Weinberg, joka selvisi Auschwitzin, Mittelbau-Doran ja Bergen-Belsenin keskitysleireiltä sekä toisen maailmansodan lopun kolmelta kuolemanmarssilta, on kuollut 101-vuotiaana Leerissä Luoteis-Saksassa. Weinberg menetti suuren osan perheestään holokaustissa ja käytti myöhemmät vuotensa todistajana, joka kertoi koululaisille ja muille kuulijoille natsien rikoksista.

Paluu kotiseudulle

Weinberg syntyi 7. maaliskuuta 1925 Rhauderfehnissä lähellä Leeriä. Hän palasi myöhemmin Saksaan New Yorkista, ollessaan jo iäkäs, ja asettui takaisin Itä-Friisin alueelle. Leerin pormestari Claus-Peter Horst sanoi tiistaina, että Weinberg kertoi kotiseudulleen palattuaan väsymättä ja suurella voimalla natsiajan kauheista kokemuksistaan ja varoitti yhä uudelleen unohtamisen vaarasta.

Weinbergin kuolema tapahtui vain viikkoja hänen 101-vuotispäivänsä jälkeen. Samoihin aikoihin oli saanut ensi-iltansa myös hänen elämästään kertova elokuva Es Ist Immer in Meinem Kopf, jonka nimi tarkoittaa suomeksi suunnilleen ”Se on aina mielessäni”.

Todistajan työ jatkui viime vuosiin

Weinberg käytti vuosia siihen, että hän puhui lukioiden oppilaille ja muille yleisöille kokemuksistaan. Hänen viestinsä keskiössä oli muistamisen velvollisuus: natsien rikoksia ei saanut jättää etäiseksi historiaksi, vaan niistä oli kerrottava myös tuleville sukupolville.

Viime vuonna Weinberg kuvasi, kuinka sota-ajan muistot seurasivat häntä yhä arjessa ja unissa. Hän sanoi nukkuvansa niiden kanssa, heräävänsä niiden kanssa, hikoilevansa ja näkevänsä painajaisia. Hän kutsui tätä omaksi nykyhetkekseen.

Muistamisen vastuu siirtyy eteenpäin

Weinberg sanoi olevansa huolissaan siitä, mitä tapahtuisi, kun hänen sukupolvensa ei enää olisi itse kertomassa kokemuksistaan. Hänen mukaansa seuraavat sukupolvet voisivat silloin lukea tapahtumista vain kirjoista.

Holokaustista selvinneiden julkiset kertomukset ovat olleet keskeinen osa natsien rikosten muistamista. Lähdeaineistossa korostuu myös laajempi pyrkimys tallentaa selviytyjien todistuksia haastatteluihin ja opetustilaisuuksiin, jotta koululaiset ja muut kuulijat eivät voisi sanoa, etteivät tienneet kuolemanleireistä ja Euroopan juutalaisten tuhoamisesta.

Jatka aiheesta Kotimaa.

Toimitus Uutistenlukija-toimitus

Uutistenlukija on suomalainen verkkolehti, joka kirjoittaa alkuperäisiä uutisartikkeleita.

Artikkeli on laadittu tekoälyavusteisesti. Lue toimitusperiaatteemme.

Jatka aiheesta Lisää kotimaa-aiheisia artikkeleita