Finanssialan Ahosniemi näkee ASP-muutoksissa vauhtia asuntomarkkinoille

Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi arvioi, että hallituksen kehysriihessä linjatut ASP-lainojen muutokset voivat vauhdittaa hiljentynyttä asuntokauppaa ja tukea vaikeuksissa olevaa rakennusalaa. Kehysriihipäätöksiä esittelivät 22. huhtikuuta 2026 valtiovarainministeri Riikka Purra, pääministeri Petteri Orpo ja opetusministeri Anders Adlercreutz.

ASP-muutoksilla tukea ensiasunnon ostajille

Ahosniemi pitää hallituksen ratkaisuja kasvua tukevina, vaikka kehysriihi käytiin hänen mukaansa vaikeassa tilanteessa. Hänen arvionsa mukaan ensiasunnon ostajien aseman helpottaminen on tärkeää juuri nykyisessä asuntomarkkinatilanteessa, jossa kauppa on ollut vaimeaa.

Jatkossa ASP-lainan omasäästöosuus laskee viiteen prosenttiin ja lainan enimmäisaika nousee 40 vuoteen. Finanssialan mukaan nämä muutokset parantavat erityisesti nuorten mahdollisuuksia omistusasumiseen, koska ne madaltavat säästämisen kynnystä ja antavat pidemmän takaisinmaksuajan.

Ahosniemen mukaan ensiasunnon ostolla voi olla laajempi vaikutus asuntokauppaan, koska se käynnistää usein useamman asunnon myynnin ja oston ketjun. Siksi muutoksilla nähdään olevan merkitystä sekä kotitalouksille, rakentamiselle että laajemmin Suomen taloudelle.

Pankkisääntelyyn haetaan kevyempää suuntaa

Kehysriihessä ei tehty varsinaista päätöstä pankkisääntelyn keventämisestä, mutta Ahosniemi pitää myönteisenä sitä, että hallitus tunnisti sääntelyyn liittyvän ongelman ja päätti tarttua siihen. Hallituksen tavoitteena on selkeä ja kevennetty pankkisääntely, joka ei muodostu investointien tai yritysten rahoituksen saatavuuden esteeksi.

Finanssialan näkökulmasta lainsäädännön ja valvojien alemman asteisen sääntelyn yhteisvaikutus on tuottanut vakavaraisen finanssisektorin. Ahosniemen mukaan sama kokonaisuus kuitenkin kaventaa alan mahdollisuuksia ottaa riskiä ja siten rahoittaa talouskasvua.

Konkreettisia päätöksiä odotetaan vielä

Ahosniemi katsoo, että kehysriihen kirjaus on askel oikeaan suuntaan, mutta ei vielä riittävä. Hänen mukaansa seuraavaksi tarvitaan konkreettisia päätöksiä, jotta sääntelyyn liittyvä tavoite muuttuisi käytännön vaikutuksiksi.

Finanssiala on toivonut, että finanssivalvojat sekä Suomessa että EU-tasolla huomioisivat päätöksissään rahoitusvakauden lisäksi myös sen, miten sääntely vaikuttaa finanssialan mahdollisuuksiin rahoittaa talouskasvua.