OAJ arvostelee kesälomakeskustelun suuntaa: vaikutukset ulottuisivat koko koulutusjärjestelmään

OAJ:n valtuusto ja puheenjohtaja Katarina Murto arvostelevat keskustelua koululaisten kesälomien siirtämisestä myöhemmäksi. Järjestön mukaan julkisessa keskustelussa on painottunut elinkeinoelämän ja matkailun näkökulma, vaikka mahdollinen muutos koskisi suoraan oppilaita, opettajia ja koko koulutusjärjestelmän aikatauluja.
OAJ vaatii oppimisen näkökulmaa
Keskustelussa on ollut esillä malli, jossa kesäloman alkua siirrettäisiin kahdella viikolla eteenpäin. Lisäksi opetusministeri Anders Adlercreutzin mukaan huhtikuulle voitaisiin lisätä yksi lomaviikko. Ministerin perustelujen mukaan muutos helpottaisi sekä perheiden että yritysten tilannetta.
Murto suhtautuu perusteluihin kriittisesti. Hänen mukaansa koulutusjärjestelmää ei pitäisi ryhtyä muuttamaan ensisijaisesti elinkeinoelämän tai matkailun tarpeista käsin, vaan oppimisen ja pedagogiikan tulisi olla opetusministerille keskeinen kysymys.
OAJ:n valtuusto muistuttaa kannanotossaan, että lähes 80 prosenttia opettajista torjuu ajatuksen lomien siirrosta. Järjestön mukaan opettajien vastustus ei perustu pelkkään periaatteelliseen kantaan, vaan koulun ja oppilaiden arjen tuntemukseen. OAJ on nostanut esiin huolen siitä, miten lomien siirto vaikuttaisi oppimistuloksiin ja oppilaiden jaksamiseen.
Vaikutukset eivät jäisi peruskouluun
Murto arvioi, ettei kyse olisi vain teknisestä kalenterimuutoksesta. Hänen mukaansa vaikutukset ulottuisivat väistämättä myös toiselle ja kolmannelle asteelle. Uudelleen tarkasteltaviksi voisivat joutua esimerkiksi yhteishaut, ylioppilaskirjoitukset ja korkeakoulujen valintakokeet.
Lisäksi muutos voisi vaikuttaa kesäkuun alussa järjestettäviin kesäleireihin ja harrastuksiin. Auki on myös se, koskisiko mahdollinen lomien siirto lukioita. Murto huomauttaa, että samoja opettajia työskentelee usein sekä yläkoulussa että lukiossa, mikä tekisi rajauksista käytännössä hankalia.
Selvitystä odotetaan edelleen
OAJ kritisoi myös sitä, että kesälomien siirtoa koskevaa selvitystä ei ole vielä julkaistu, vaikka ministeri on tuonut omaa kantaansa julkisuuteen. Opetus- ja kulttuuriministeriössä selvitys käynnistettiin viime elokuussa.
Järjestön mukaan avoimia kysymyksiä on edelleen paljon. Siksi keskustelun tulisi edetä vasta, kun vaikutuksista on selkeämpi kokonaiskuva ja muutosta arvioidaan koulun arjen, oppilaiden jaksamisen ja koko koulutusjärjestelmän toimivuuden kannalta.
Jatka aiheesta Kotimaa.
Artikkeli on laadittu tekoälyavusteisesti. Lue toimitusperiaatteemme.

