Pohde jatkaa vammaisten lasten iltapäivähoidon maksuja oikeustappioista huolimatta

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde aikoo jatkaa maksujen perimistä vammaisten lasten aamu- ja iltapäivähoidosta, vaikka hallinto-oikeuden päätökset olivat sille valtaosin kielteisiä. Pohteen mukaan ratkaisut koskivat vanhan lainsäädännön aikaisia tilanteita, eikä niillä ole suoraa vaikutusta hyvinvointialueen nykyiseen tulkintaan vuoden 2025 alussa voimaan tulleesta vammaispalvelulaista.

Oikeuden päätökset eivät muuta Pohteen linjaa

Pohde katsoo, että uuden vammaispalvelulain aikana ensisijainen palvelu kaikille koululaisille on perusopetuslain mukainen aamu- ja iltapäivätoiminta. Jos lapsi voi osallistua tähän toimintaan, siitä voidaan hyvinvointialueen tulkinnan mukaan periä perusopetuslaissa säädetty maksu.

Oikeudessa Pohdetta vastaan voittaneet perheet voivat saada korvauksia hyvinvointialueelta. Tästä huolimatta Pohde ei aio luopua maksujen perimisestä jatkossa. Hyvinvointialueen mukaan kyse ei ole siitä, ovatko lapset saaneet tarvitsemansa palvelut, vaan siitä, kuuluuko palvelun olla perheille maksutonta vai voidaanko siitä periä sama maksu kuin muilta perheiltä esimerkiksi Oulussa.

Pohde on viitannut siihen, että Oulussa iltapäivätoiminnan maksu voi olla 120 euroa kuukaudessa. Hyvinvointialueen mukaan kaikki vammaiset lapset ovat saaneet tarvitsemansa palvelut.

Kiista koskee myös palvelun järjestämistapaa

Kehitysvammaisten tukiliiton juristi Tanja Salisma arvioi, ettei kysymys rajaudu pelkästään maksuihin. Hänen mukaansa olennaista on myös se, mikä taho palvelun järjestää ja minkä lain perusteella.

Salisman mukaan jos perusopetuslain mukainen toiminta ei vastaa vammaisen lapsen yksilöllisiin tarpeisiin, hyvinvointialueen on järjestettävä palvelu vammaispalvelulain nojalla. Tällöin ratkaisevaa on lapsen tuen tarve, ei pelkästään se, että samantyyppistä iltapäivätoimintaa on tarjolla muillekin koululaisille.

Salisman mukaan vammaispalvelulain mukainen iltapäivätoiminta voitaisiin käytännössä järjestää myös perusopetuksen yhteydessä, jos kunta ja hyvinvointialue tekevät yhteistyötä. Hänen mukaansa tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lapsen avustaja jatkaa mukana myös iltapäivähoidossa, jos palvelu järjestetään vammaispalvelulain perusteella.

Uusi laki on aiheuttanut tulkintaeroja

Pohteen ja perheiden välinen kiista kuvastaa laajempaa epäselvyyttä siitä, miten uutta vammaispalvelulakia sovelletaan lasten aamu- ja iltapäivätoimintaan. Salisman mukaan hyvinvointialueilla on ollut lain tulkinnasta epävarmuutta.

Pohde pitää omaa linjaansa uuden lain mukaisena. Perheiden ja vammaisjärjestöjen näkökulmasta ratkaisevaa on kuitenkin se, vastaako perusopetuslain mukainen toiminta vammaisen lapsen yksilöllisiin tarpeisiin vai edellyttääkö tilanne vammaispalvelulain mukaista järjestämisvastuuta.