Karhu käy toistuvasti Viitasaaren jätepisteellä – karkottimet eivät enää tehoa

Keski-Suomessa Viitasaaren Niinilahden kylällä karhu on vieraillut toistuvasti jätteiden lajittelupisteellä ja kaatanut pieniä roskasäiliöitä. Paikalla on käytetty äänikarkotinta, mutta karhu ei ole sen vuoksi pysynyt poissa. Tilanne kertoo laajemmasta ongelmasta: karhut hakeutuvat yhä useammin asutuksen lähelle helpon ravinnon perässä, eikä perinteinen karkotus aina riitä.

Jätepiste houkuttelee helpon ravinnon perässä

Niinilahden jätepisteellä karhun jäljet ovat olleet näkyviä. Pienet säiliöt ovat olleet säännöllisesti nurin, ja niiden kyljissä on havaittu isoja tassunjälkiä. Karhu ei ole toistaiseksi osunut paikalle samaan aikaan ihmisen kanssa, mutta riski kasvaa kesää kohti, kun ihmiset liikkuvat jätepisteellä myös valoisina öinä.

Viitasaaren suurpetoyhdyshenkilö Ahti Huikarin mukaan äänikarkottimet eivät näytä häiritsevän karhua. Hänen mukaansa karhu oppii nopeasti ja voi palata paikalle uudesta suunnasta. Osa karhuista oppii myös sen, ettei karkottimista seuraa todellista vaaraa.

Karhujen hakeutumista pihoihin, jätepisteille ja mehiläispesille selittää ennen kaikkea ravinto. Kun eläin löytää helposti saatavaa ruokaa, se voi palata samalle paikalle uudelleen. Samalla ihmisarkuus voi vähentyä, jos karhu tottuu liikkumaan rakennetun ympäristön lähellä.

Keski-Suomessa havaintoja on kirjattu runsaasti

Karhuhavainnot ovat yleistyneet Keski-Suomessa viime vuosina. Luonnonvarakeskuksen Tassu-järjestelmään on tänä vuonna kirjattu Keski-Suomessa jo 546 karhuhavaintoa, ja niistä yli puolet on tehty pohjoisessa Keski-Suomessa.

Syitä karhujen rohkeuden kasvuun ja ihmisarkuuden vähenemiseen ei tiedetä varmuudella. Yksi mahdollinen tekijä on karhukannan kasvu poronhoitoalueen ulkopuolella: kun karhuja on enemmän, myös kohtaamisten mahdollisuus kasvaa.

Karhujen karkottamiseen etsitään uusia keinoja, koska toistuvasti pihoihin tai muihin ihmisten käyttämiin paikkoihin palaava eläin voi lopulta päätyä lopetettavaksi. Viitasaaren naapurissa Kannonkoskella pihapiireissä liikkunut karhu ammuttiin viime kesänä. Se oli muun muassa repinyt rehupaaleja emolehmätilalla.

Poronhoitoalueella karhujen kiintiömetsästys on sallittua, mutta muualla Suomessa metsästys vaatii poikkeusluvan. Siksi ennaltaehkäisy ja toimivat karkotuskeinot ovat keskeisiä, kun tavoitteena on pitää karhut poissa asutuksen läheltä ja välttää vaaralliset tilanteet.