Perusopetuslain muutos vaikeutti lyhennettyjä koulupäiviä – perheet kertovat lasten jaksamisen romahtaneen

Viime elokuussa uudistunut perusopetuslaki on vaikeuttanut koulupäivien lyhentämistä tilanteissa, joissa vammainen tai toimintarajoitteinen lapsi ei jaksa täyttä koulupäivää. Lakimuutoksen jälkeen lyhennetty koulupäivä on mahdollinen vain määräajaksi ja terveydellisistä syistä, ja sitä pidetään viimesijaisena keinona tukea koulunkäyntiä.

Lyhennys on nyt viimesijainen keino

Lakimuutoksen tarkoituksena on ollut korostaa oppilaan oikeutta opetukseen. Käytännössä muutos on kuitenkin aiheuttanut huolta perheissä, joissa lyhyempi koulupäivä on aiemmin ollut keskeinen keino pitää kouluarki mahdollisena.

Aiemmin esimerkiksi vammaisten ja toimintarajoitteisten lasten koulupäiviä voitiin lyhentää yksilöllisen tarpeen ja terveydentilan perusteella joustavammin, tarvittaessa myös pidemmäksi ajaksi kerrallaan. Nyt lyhennyksiä on vaikeampi saada, vaikka lasten tuen tarve on perheiden mukaan ennallaan.

Lyhennettyä koulupäivää tarvitsevien lasten tilanteet voivat liittyä esimerkiksi neurokirjon piirteisiin, fyysiseen vammaisuuteen tai kehitysvammaisuuteen. Lapsella voi olla muun muassa ADHD, aistiherkkyyksiä tai autismikirjon piirteitä. Uutta lakia ja sen ohjeistusta pidetään epäselvänä, ja vammaisjärjestöt ovat arvioineet kuntien tulkinneen sääntelyä eri tavoin eri puolilla Suomea.

Perheen mukaan kouluarki romahti

Yksi haastatelluista vanhemmista on seinäjokinen Tuuli, jonka yhdeksäsluokkalaisen lapsen koulupäivät pitenivät viime syksynä yllättäen. Kouluviikkoon tuli lisää viisi tuntia.

Tuulin mukaan perheen arki romahti muutoksen jälkeen. Lapsi uupui, sulkeutui ja sai paniikkikohtauksia, joita ei ollut aiemmin esiintynyt. Välillä hänet oli haettava kesken koulupäivän kotiin.

Lapsella on diagnosoitu ADHD, autismikirjon häiriö, valikoiva puhumattomuus ja laajat oppimisvaikeudet. Äidin mukaan koulussa koetut tunneromahdukset pahensivat lapsen oloa ja vaikuttivat myös nuoren itsetuntoon.

Tuuli kuvaa tilannetta raskaaksi erityisesti siksi, että perhe oli ennen muutosta saanut kouluarjen toimimaan ja pelot lapsen vakavammasta sairastumisesta olivat väistyneet. Pelko lapsen jaksamisesta kasvoi lakimuutoksen myötä. Nuori itse ei terveytensä vuoksi pystynyt osallistumaan haastatteluun. Yle on nähnyt Tuulin lasta koskevia lääkärinlausuntoja ja päätöksiä Wilmassa.

Yle haastatteli juttua varten kolmea perhettä. Haastateltavien oikeita nimiä ei julkaista perheiden yksityisyyden suojelemiseksi.