Tutkimus: länsimainen musiikki on muuttunut toistuvammaksi ja yksinkertaisemmaksi

Länsimaisen musiikin melodiset ja harmoniset rakenteet ovat tutkimuksen mukaan muuttuneet ajan myötä yksinkertaisemmiksi ja toistuvammiksi. Yli 20 000 kappaleen analyysi ulottui 1600-luvun klassisista sävellyksistä 1900-luvun jazziin ja aina vuoteen 2021 asti ulottuviin moderneihin tyyleihin.

Vanhemmissa sävellyksissä enemmän vaihtelua

Tutkimuksessa havaittiin, että noin 400 vuotta vanhoissa klassisen musiikin sävellyksissä nuottien yhdistelmät jakautuvat laajemmalle alueelle. Toisin sanoen musiikki ei nojaa yhtä selvästi muutamiin usein toistuviin kaavoihin, vaan hyödyntää runsaampaa sävelten ja siirtymien kirjoa.

Tällainen rakenne tekee kappaleista analyysin perusteella rakenteellisesti monipuolisempia ja vähemmän ennustettavia. Kyse ei ole vain siitä, miltä musiikki kuulostaa kuulijan korvaan, vaan siitä, millaisia matemaattisia ja rakenteellisia piirteitä sävellyksistä voidaan mitata.

Uudemmissa genreissä kehitys näyttää kulkeneen toiseen suuntaan. Popin, rockin, elektronisen musiikin ja hiphopin lisäksi myös nykyaikaisessa klassisessa musiikissa ja jazzissa havaittiin runsaasti nopeita, toistuvia siirtymiä saman nuottiparin välillä. Esimerkiksi siirtymä yhdestä sävelestä toiseen ja lähes välitön paluu takaisin oli tyypillinen rakenne.

Musiikkia tarkasteltiin verkostoina

Tutkijat käyttivät analyysissä laajaa MIDI-aineistoa. MIDI-tiedostot eivät sisällä varsinaista ääntä, vaan tietoa esimerkiksi sävelistä, niiden ajoituksesta ja kestosta. Tämä mahdollistaa musiikin rakenteen tarkastelun tavalla, joka ei riipu yksittäisestä esityksestä tai äänityksen laadusta.

Jokaisesta sävellyksestä muodostettiin digitaalinen verkosto, jossa nuotit olivat solmuja ja nuottien väliset siirtymät niitä yhdistäviä kaaria. Mitä useammin tietty siirtymä toistui, sitä keskeisemmäksi se nousi analyysissä. Menetelmän avulla voitiin mitata muun muassa melodioiden ja harmonioiden monimutkaisuutta, vaihtelevuutta, ennustettavuutta ja toisteisuutta.

Tulokset eivät tarkoita, että moderni musiikki olisi automaattisesti huonompaa kuin vanhempi musiikki. Ne kuitenkin tukevat havaintoa, että länsimaisen musiikin rakenteet ovat monissa genreissä yhdenmukaistuneet ja alkaneet nojata aiempaa useammin samoihin toistuviin siirtymiin.