Tekoälykuvat herättävät kysymyksiä poliittisen viestinnän rajoista

Tekoäly muuttaa poliittista viestintää nopeasti, ja Perussuomalaisten käyttämät tekoälykuvat ovat nostaneet esiin kysymyksen siitä, miten katsoja erottaa kuvituksen todellisuutta kuvaavasta aineistosta. Aineiston mukaan kuvilla on käsitelty muun muassa Vantaan niqab-kieltoa, ulkomaisten opiskelijoiden pyrkimistä suomalaisiin oppilaitoksiin ja ulkomaalaislain tiukennusta.

Kuvituskuvien ja todellisuuden raja korostuu

Tekoälyllä tuotettu kuvasto voi tutkijan mukaan hämärtää todellisuuden ja kuvitelman välistä rajaa. Tämä korostuu poliittisessa viestinnässä, jossa kuva ei välttämättä esitä dokumentaarista tilannetta mutta voi silti ohjata katsojan tulkintaa aiheesta.

Paketin mukaan Perussuomalaisten tekoälykuvassa on ollut hunnutettu lapsi luokassa. Lisäksi tekoälyotoksilla on kuvitettu niqab-kieltoa, ulkomaisten opiskelijoiden hakeutumista suomalaisiin oppilaitoksiin ja ulkomaalaislain tiukennusta. Aineiston mukaan tekoäly on luonut kuviin ei-kantasuomalaisen näköisiä ihmisiä.

Näiden tietojen perusteella kyse on sekä poliittisen viestin sisällöstä että sen esitystavasta. Kun kuva on tekoälyn luoma, katsojan voi olla vaikeampi arvioida, perustuuko se todelliseen tilanteeseen, lavastettuun kuvitukseen vai täysin laskennallisesti tuotettuun näkymään.

Antikainen puolustaa kuvien käyttöä

Kansanedustaja Antikainen vertaa tekoälykuvia piirtäjän tekemiin kuvituskuviin. Hänen mukaansa hänen tekoälyllä luomansa kuvat eivät vääristä todellisuutta.

Antikainen perustelee tekoälykuvien käyttöä sillä, että tekoäly on hyvä työkalu asioiden visualisoimiseen ja hänen mukaansa myös olemassa olevan todellisuuden visualisoimiseen. Näin hän asettaa tekoälykuvat osaksi poliittisen viestinnän kuvituskeinoja eikä pidä niitä itsessään harhaanjohtavina.

Poliittinen viestintä muuttuu nopeasti

Aineisto ei kerro, missä julkaisuissa kuvia on käytetty, kuinka laajasti ne ovat levinneet tai miten puolue on merkinnyt tekoälyllä tuotetut kuvat. Se ei myöskään sisällä tutkijan nimeä tai tarkempaa arviota siitä, milloin tekoälykuva muuttuu harhaanjohtavaksi.

Varmistettu ydin on kuitenkin selvä: tekoälykuvien käyttö poliittisessa viestinnässä yleistyy, ja samalla kasvaa tarve arvioida, miten selvästi yleisölle kerrotaan kuvien luonteesta ja miten kuvitus vaikuttaa poliittisten aiheiden tulkintaan.