Uusi soluelin voi selittää osan lehmien metaanipäästöistä

Lehmien ruoansulatuksessa syntyvän metaanin taustalta on löytynyt uusi mahdollinen selittäjä: pötsissä elävien värekarvallisten yksisoluisten mikrobien sisältämä pieni soluelin. Tutkijoiden mukaan niin sanottu hydrogenobody tuottaa vetyä, joka voi puolestaan vauhdittaa muiden mikrobien metaanintuotantoa naudan ruoansulatuskanavassa ja auttaa ymmärtämään, miksi märehtijät tuottavat voimakasta kasvihuonekaasua.

Löytö liittyy pötsin mikrobien yhteistyöhön

Kyseinen soluelin ei kuulu itse lehmälle, vaan sen pötsissä eläville yksisoluisille alkueläimille. Pötsi on märehtijöiden ruoansulatuksen ensimmäinen osa, jossa ruoho ja muu kasviaines fermentoituvat ja hajoavat mikrobien avulla. Uudessa havainnossa olennaista on se, että hydrogenobody tuottaa vetyä.

Vedyn merkitys syntyy mikrobien välisestä ketjusta. Kun soluelin tuottaa vetyä, se voi edistää sellaisten pötsissä elävien mikrobien toimintaa, jotka muodostavat metaania. Tutkijoiden havainto julkaistiin 30. huhtikuuta Science-tiedelehdessä. Löytö tarkentaa kuvaa siitä, miten monenlaiset mikrobit osallistuvat naudan ruoansulatukseen ja sen sivutuotteena syntyviin päästöihin.

Metaani poistuu naudan elimistöstä pääosin röyhtäysten mukana. Yksi lehmä voi tuottaa vuodessa noin 200 paunaa eli runsaat 90 kiloa metaania. Metaani on voimakas kasvihuonekaasu: annetun aineiston mukaan sen lämmitysvaikutus ilmakehässä on kymmeniä kertoja hiilidioksidia suurempi.

Tavoitteena pienemmät päästöt ilman haittaa tuotannolle

Karjatalouden metaanipäästöjä on pyritty vähentämään pitkään, mutta ratkaisuissa on ollut keskeistä, ettei eläinten kasvu tai tuotanto kärsi. Uusi havainto voi auttaa kohdentamaan tutkimusta aiempaa tarkemmin siihen mikrobien väliseen tapahtumaketjuun, jossa metaani syntyy.

Löytö ei vielä tarkoita valmista päästövähennyskeinoa, eikä aineisto kerro, miten hydrogenobodyn toimintaa voitaisiin käytännössä säädellä. Se kuitenkin osoittaa mahdollisen uuden kohdan, johon tuleva tutkimus voi keskittyä. Jos vedyn muodostumista tai sen vaikutusta metaania tuottaviin mikrobeihin pystytään myöhemmin ohjaamaan turvallisesti, se voisi avata uuden tutkimuspolun nautojen metaanipäästöjen hillitsemiseen.

Tutkimus korostaa, että lehmien ilmastovaikutuksissa ratkaisevaa ei ole vain eläin itse, vaan myös sen ruoansulatuksessa elävä monimutkainen mikrobiyhteisö.