Samu Turunen yhdistää kirkkoherran työn ja Korisliigan erotuomaroinnin

Samu Turunen elää kahden vaativan roolin välissä tavalla, joka on suomalaisessakin mittakaavassa poikkeuksellinen. Hän toimii kokopäiväisenä kirkkoherrana Kihniön seurakunnassa ja tuomaroi samalla miesten Korisliigassa. Turusen mukaan molemmat tehtävät opettavat samoja perusasioita: kykyä tehdä päätöksiä paineessa, hyväksyä omat virheet ja olla aidosti läsnä tilanteessa, jossa ratkaisut on tehtävä nopeasti ja vastuullisesti.

Harvinainen yhdistelmä kirkkoa ja huippu-urheilua

Turunen on toiminut Kihniön seurakunnan kirkkoherrana reilut kaksi ja puoli vuotta. Korisliigassa hän on puolestaan viheltänyt otteluita vuodesta 2021 lähtien. Yhdistelmä on poikkeuksellinen, sillä kokopäiväinen seurakuntatyö ja huipputason erotuomarointi vaativat molemmat sitoutumista, valmistautumista ja tarkkaa ajankäyttöä.

Arki voi tarkoittaa sitä, että Turunen seisoo sunnuntaiaamuna saarnastuolissa Kihniön kirkossa ja lähtee myöhemmin samana päivänä ajamaan kohti koripallo-ottelua jossakin päin Suomea. Päivät voivat venyä pitkiksi, kun hengellinen työ ja urheilun vaatimukset osuvat saman vuorokauden sisään.

Virheiden sietäminen yhdistää molempia tehtäviä

Turusen mukaan erotuomarointi opettaa hyväksymään sen, ettei aina onnistu täydellisesti. Hän korostaa, että myös tuomari on ihminen, joka tekee virheitä ja joutuu käsittelemään niitä nopeasti. Samalla kokemus kasvattaa ihmisenä: olennaista on, mitä virheistä oppii ja miten niistä pääsee eteenpäin.

Sama ajattelu heijastuu myös seurakuntatyöhön. Molemmissa tehtävissä toimitaan ihmisten keskellä, usein tilanteissa, joissa toiset odottavat varmuutta, harkintaa ja tasapainoa. Siksi kyky sietää keskeneräisyyttä ja silti tehdä ratkaisuja on Turusen työn ytimessä sekä kirkossa että koripallokentällä.

Läsnäolo ja päätöksenteko ovat yhteinen nimittäjä

Sekä saarnastuolissa että pelikentällä on oltava läsnä juuri siinä hetkessä, joka on käsillä. Turusen näkökulmasta tämä on yksi tärkeimmistä taidoista, joita hän on oppinut molemmista tehtävistään. Paine ei katoa, mutta sitä voi oppia käsittelemään.

Turusen ura osoittaa, että hyvin erilaisetkin roolit voivat tukea toisiaan. Kirkkoherran työ ja huipputason erotuomarointi näyttävät hänen kohdallaan rakentavan samaa perustaa: vastuunkantoa, ihmisten kohtaamista ja kykyä toimia rauhallisesti silloinkin, kun ympärillä tapahtuu paljon.