Britannia perustaa yhteisen merivoiman yhdeksän Euroopan maan kanssa

Britannia aikoo perustaa yhteisen merivoiman yhdeksän eurooppalaisen maan kanssa vastatakseen Venäjän aiheuttamaan turvallisuusuhkaan pohjoisella merialueella. Asiasta kertoi Britannian kuninkaallisen laivaston johto, jonka mukaan uuden järjestelyn tarkoitus on toimia Naton täydentäjänä eikä sen korvaajana. Suunnitelman taustalla on arvio siitä, että Venäjä on edelleen Britannian ja laajemmin Euroopan vakavin turvallisuusuhka, vaikka samaan aikaan Lähi-idän kriisi sitoo huomiota muualla maailmassa.

Tavoitteena pelote pohjoiselle merirajalle

Kuninkaallisen laivaston johdon mukaan uuden yhteisen merivoiman tehtävänä on vahvistaa pelotetta niin sanotulla avoimella merirajalla pohjoisessa. Tällä viitataan merialueisiin, joiden kautta mahdolliset tulevat turvallisuusuhat voisivat kohdistua Britanniaan ja muihin Euroopan maihin.

Ajatus yhteisestä merivoimasta kertoo siitä, että Euroopassa halutaan lisätä alueellista puolustusyhteistyötä nimenomaan merellisessä ympäristössä. Pohjoisilla merialueilla turvallisuuskysymykset liittyvät paitsi sotilaalliseen läsnäoloon myös valvontaan, liikkumisvapauteen ja strategisten yhteyksien suojaamiseen.

Britannian mukaan Venäjä on yhä vakavin uhka

Kuninkaallisen laivaston komentaja kenraali Sir Gwyn Jenkins korosti, että Venäjä pysyy Britannian turvallisuuden vakavimpana uhkana. Hän toi näkemyksensä esiin tilanteessa, jossa Lähi-idän kriisi jatkuu ja Hormuzinsalmi on suljettuna Yhdysvaltain ja Israelin Irania vastaan käymän sodan seurauksena.

Jenkinsin viesti osoittaa, ettei Britannia pidä Venäjän aiheuttamaa haastetta toissijaisena, vaikka muualla maailmassa on samanaikaisesti käynnissä vakavia kriisejä. Näin uusi merivoimayhteistyö hahmotetaan osaksi pidempää strategista varautumista, ei vain hetkellisen tilanteen reaktioksi.

Järjestely täydentää Natoa

Aineiston mukaan uusi yhteinen merivoima on tarkoitettu Naton täydentäjäksi. Tämä on merkittävä rajaus, sillä Britannia ei esitä uutta rakennetta vaihtoehdoksi sotilasliitolle, vaan lisäkerrokseksi eurooppalaiseen puolustukseen.

Tällainen muotoilu viittaa siihen, että Euroopan maat haluavat vahvistaa omaa yhteistyökykyään ilman, että ne irrottautuvat Naton rakenteista. Samalla ratkaisu heijastaa laajempaa keskustelua siitä, miten Euroopan on varauduttava itse aiempaa enemmän omaan puolustukseensa.

Vaikka aineistossa ei nimetä kaikkia mukana olevia maita eikä tarkenneta voiman käytännön rakennetta, suunnitelma kertoo Britannian ja sen kumppaneiden pyrkimyksestä tiivistää sotilaallista yhteistyötä juuri merialueilla, joita pidetään yhä tärkeämpinä Euroopan turvallisuuden kannalta.