Kysely: 21 prosenttia suomalaisista on käyttänyt tekoälyä omien terveysasioidensa selvittämiseen

Mehiläisen tekemän kyselytutkimuksen mukaan 21 prosenttia suomalaisista on käyttänyt tekoälyä omien terveysasioidensa selvittämiseen. Lisäksi 27 prosenttia vastaajista ilmoitti voivansa harkita tekoälyn käyttöä tähän tarkoitukseen. Samalla lääkäreiden vastaukset kertovat, että ilmiö näkyy jo arjessa vastaanotoilla: yli puolet kyselyyn vastanneista lääkäreistä sanoo havainneensa potilaiden hyödyntäneen tekoälyä ennen lääkärikäyntiä.

Aineiston perusteella tekoälyn käyttö terveyskysymyksissä nähdään sekä mahdollisuutena että riskinä. Osa lääkäreistä arvioi, että tekoäly voi auttaa potilasta valmistautumaan vastaanotolle paremmin, mutta toisaalta moni kertoo joutuneensa korjaamaan tekoälyn antamaa virheellistä tietoa.

Lääkärit näkevät sekä hyötyjä että haittoja

Kyselyn mukaan 57 prosenttia vastanneista lääkäreistä oli huomannut potilaidensa käyttäneen tekoälyä ennen vastaanottoa. Samalla 53 prosenttia lääkäreistä arvioi, että ilmiöstä voi olla hyötyä. Aineiston mukaan mahdollinen hyöty liittyy esimerkiksi siihen, että potilas valmistautuu keskusteluun paremmin ja voi motivoitua jatkohoitoon.

Toinen puoli tuloksista on varovaisempi. Kyselyssä 41 prosenttia lääkäreistä sanoi, että potilaiden tekoälyn käytöstä oli seurannut myös ongelmia vastaanotolla. Paketin mukaan yksi käytännön seuraus on ollut se, että lääkärin on täytynyt korjata tekoälyn antamaa väärää tietoa, mikä voi viedä aikaa varsinaiselta hoidolta.

Tekoäly ei korvaa lääkärin tarkentavia kysymyksiä

Mehiläisen digitaalisten palveluiden johtava lääkäri Essi Viitala arvioi aineistossa, että tekoäly pystyy käsittelemään dataa tehokkaasti, mutta ei kykene lääkärin tavoin esittämään täsmentäviä kysymyksiä terveysongelmista. Tämä voi hänen mukaansa johtaa siihen, että olennaisia asioita jää huomaamatta.

Viitalan mukaan ongelmaksi voi muodostua myös se, että tekoäly mukautuu herkästi käyttäjänsä ohjaukseen. Tällöin sen antamat tulkinnat voivat vääristyä, jos lähtötiedot ovat puutteellisia tai kysymyksenasettelu ohjaa vastauksia harhaan.

Ilmiö näyttää vakiintuvan osaksi terveydenhakua

Kyselyn lukujen perusteella tekoäly ei ole enää terveysasioissa marginaalinen apuväline. Kun nykyisten käyttäjien lisäksi yli neljännes vastaajista voisi harkita sen käyttöä, ilmiö voi kasvaa edelleen.

Saatavilla oleva aineisto ei kerro kyselyn vastaajamääriä, toteutustapaa tai tarkempaa ajankohtaa, joten tuloksia on arvioitava sen varassa, mitä tiedotteesta käy ilmi. Varmistettua kuitenkin on, että tekoälyn käyttö näkyy jo sekä potilaiden toiminnassa että lääkärien vastaanottotyössä.

Tämän perusteella terveydenhuollossa joudutaan pohtimaan yhä tarkemmin, miten tekoälyä voidaan hyödyntää potilaan tukena ilman, että virheellinen tai puutteellinen tieto alkaa ohjata hoitoon hakeutumista väärään suuntaan.