Huoltovarmuuskeskus laati sotaskenaarion varautumisen tueksi

Huoltovarmuuskeskus on tehnyt yhdessä keskeisten sidosryhmiensä kanssa kuvitteellisen skenaarion, jossa tarkastellaan Suomen ajautumista sotaan ja sen vaikutuksia yhteiskunnan kestokykyyn. Keskuksen mukaan kyse ei ole ennusteesta vaan kuvitteellisesta tapahtumakulusta, jonka tarkoitus on auttaa hahmottamaan, miten kriisin eri vaiheet voisivat kuormittaa palveluja, tuotantoa ja infrastruktuuria sekä millaista varautumista tilanne edellyttäisi eri toimijoilta.

Paketin tietojen perusteella skenaario etenee kriisiytymisestä eskalaation kautta pitkittyneeseen tilanteeseen. Tarkoituksena ei ole ennustaa tulevaa, vaan rakentaa yhteinen varautumisen pohja tilanteeseen, jossa yhteiskunnan elintärkeät toiminnot joutuisivat poikkeuksellisen kovalle koetukselle.

HVK painottaa, ettei kyse ole ennusteesta

Huoltovarmuuskeskus korostaa aineistossa, että skenaario on nimenomaan kuvitteellinen tapahtumakulku. Sen tehtävä on kuvata mahdollinen ääritilanne ja sitä kautta testata, miten yhteiskunnan eri osat pystyisivät toimimaan paineen alla.

Skenaarion mukaan tarkastelun kohteena ovat erityisesti palvelut, tuotanto ja infrastruktuuri. Näiden osa-alueiden toimivuus on keskeistä, jos kriisi pitkittyy ja vaikutukset ulottuvat laajasti yhteiskuntaan.

Yrityksille nähdään tärkeä rooli kriisinkestävyydessä

Huoltovarmuuskeskuksen pääjohtaja Janne Känkänen toteaa tiedotteessa, että julkisessa keskustelussa on puhuttu paljon sotilaallisista uhkista, mutta vähemmän siitä, miten yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvattaisiin äärimmäisessä kriisitilanteessa. Hänen mukaansa yrityksillä on tärkeä rooli sekä yhteiskunnan kriisinkestävyydessä että maanpuolustuksen jatkuvuudessa.

Aineiston mukaan yrityskentässä on toivottu jo pitkään tällaista skenaariota. Sen tarkoituksena on tarjota yhteinen varautumisperusta, jonka avulla eri toimijat voivat hahmottaa paremmin omaa rooliaan poikkeusoloissa.

Varautuminen rakentuu yhteistyöstä

Paketin mukaan Suomen huoltovarmuus syntyy viranomaisten, yritysten ja järjestöjen yhteistyönä. Huoltovarmuuskeskus arvioi, että uhkakenttä on hahmotettava riittävän yhtenäisesti, jotta eri toimialojen varautuminen muodostaisi nykyistä paremmin toisiaan tukevan kokonaisuuden.

Yhteinen skenaario toimii tässä ajattelussa käytännön apuvälineenä. Sen avulla voidaan tarkastella, millaisia riippuvuuksia yhteiskunnan eri osien välillä on ja miten häiriöt voisivat levitä kriisitilanteessa.

Saatavilla olevat tiedot eivät kerro tarkemmin skenaarion yksityiskohtaisesta sisällöstä, aikataulusta tai siitä, mitä yksittäisiä toimialoja siinä painotetaan. Varmistettua kuitenkin on, että Huoltovarmuuskeskus haluaa käyttää kuvitteellista sotaskenaariota laajemman varautumiskeskustelun pohjana.