Miehet haastavat sosiaalisessa mediassa kovia maskuliinisuustrendejä

Sosiaalisessa mediassa on viime kuukausina vahvistunut vastaliike, jossa miehet arvostelevat vaikuttajia, jotka edistävät kapeita ulkonäköihanteita ja niin sanottua looksmaxxing-ajattelua. Kritiikkiä esittävät erityisesti miehet, joilla on koulutusta ja asiantuntemusta ravinnosta, liikunnasta tai terveydestä. Heidän mukaansa osa verkossa leviävistä maskuliinisuustrendeistä on muuttunut äärimmäiseksi ja luo nuorille miehille hyvin kapean kuvan siitä, miltä heidän pitäisi näyttää ja miten heidän pitäisi käyttäytyä.

Kyse ei aineiston perusteella ole aivan pienestä verkkonurkkauksesta. Miesten mielenterveysjärjestö Movemberin tutkimuksen mukaan lähes kaksi kolmasosaa 16–25-vuotiaista pojista ja miehistä Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa seuraa säännöllisesti maskuliinisuusvaikuttajien sisältöjä. Osa suosituimmista brittiläisistä vaikuttajista tavoittaa miljoonia seuraajia, mikä kertoo ilmiön laajuudesta.

Vastareaktio on noussut terveysvaikuttajien suunnasta

Aineiston mukaan viime kuukausina sosiaaliseen mediaan on syntynyt vastaliike, jossa terveysteemoihin keskittyvät miehet käyttävät omia alustojaan arvostellakseen sitä, mitä he kuvaavat äärimmäisiksi maskuliinisuustrendeiksi. Kritiikin kohteena on etenkin looksmaxxing, jolla viitataan ulkonäön systemaattiseen hiomiseen mahdollisimman ihanteelliseksi.

Tässä vastareaktiossa huomio ei kohdistu vain yksittäisiin vaikuttajiin vaan laajempaan tapaan puhua miehisyydestä. Kritiikkiä esittävien mukaan ongelmana on se, että ulkonäköön ja kapeisiin miehisyyden malleihin keskittyvä sisältö voi kaventaa nuorten miesten käsitystä itsestään ja siitä, mikä on hyväksyttävää tai tavoiteltavaa.

Nuoret miehet seuraavat sisältöjä laajasti

Movemberin tutkimus osoittaa, että nuoret miehet todella seuraavat tämän tyyppisiä sisältöjä. Kun lähes kaksi kolmasosaa 16–25-vuotiaista pojista ja miehistä kolmessa englanninkielisessä maassa kertoo katsovansa tai lukevansa maskuliinisuusvaikuttajien sisältöjä säännöllisesti, kyse ei ole marginaalisesta ilmiöstä.

Aineistossa mainitaan myös lääkäri Michael Mrozinski, joka huomasi looksmaxxing-ilmiön nousun maskuliinisuusvaikuttajien piirissä työskenneltyään 15 vuotta urheilulääkärinä ja maaseutulääkärinä. Hänen havaintonsa kuvastaa sitä, että ilmiö on tullut näkyväksi myös terveydenhuollon ja hyvinvoinnin näkökulmasta, ei vain sosiaalisen median sisältöjen tasolla.

Vaikka keskustelu näyttää keskittyvän verkkoon, aineiston perusteella sen vaikutus ulottuu laajasti nuorten miesten arkeen. Siksi maskuliinisuustrendejä kritisoiva vastaliike pyrkii tuomaan rinnalle toisenlaista puhetta, jossa korostuvat terveys, realismi ja laajempi käsitys siitä, mitä miehenä oleminen voi tarkoittaa.