Muinais-DNA haastaa yksinkertaisen käsityksen allergioiden alkuperästä

Muinais-DNA:ta ja nykyisten sairauksien riskejä vertaileva analyysi viittaa siihen, että osa immuunijärjestelmään liittyvistä geeneistä saattaa pienentää astman ja muiden allergioiden riskiä sen sijaan, että ne lisäisivät sitä, mikä haastaa pitkään esillä olleen yksinkertaisen käsityksen allergioiden synnystä.

Tutkimusaineiston mukaan osa infektioita torjuvista geenimuunnoksista, jotka ovat yleistyneet viimeisten 10 000 vuoden aikana, näyttää liittyvän pienempään allergiariskiin. Tämä asettuu vastakkain sen ajatuksen kanssa, että menneisyyden mikrobirikkaissa oloissa muovautunut immuunijärjestelmä olisi nykyisin suoraan altistava tekijä allergioille.

Vanha selitys saa tutkimuksesta haastajan

Pitkään on esitetty, että nykyallergiat ovat tavallaan hinta siitä, että ihmisen immuunipuolustus on kehittynyt paljon nykyistä likaisemmassa ja taudinaiheuttajarikkaammassa ympäristössä. Tämän ajattelun mukaan samat puolustusmekanismit voivat nykyoloissa ylireagoida vaarattomiin ärsykkeisiin, kuten siitepölyyn tai ruokaan.

Nyt julkaistu analyysi viittaa kuitenkin siihen, ettei kehityskulku ole näin suoraviivainen. Cambridgen yliopiston evoluutiogeneetikko Will Barrie, joka ei ollut mukana tutkimuksessa, arvioi lähdeaineiston mukaan, että tällainen vanha selitys on liian yksinkertainen.

Osa immuunigeeneistä voi suojata allergioilta

Tutkimuksen mukaan kaikki menneisyydessä yleistyneet immuunijärjestelmän geenimuunnokset eivät näytä kasvattavan allergiariskiä. Päinvastoin osa niistä saattaa vähentää astman ja muiden allergisten sairauksien todennäköisyyttä.

Tämä tarkoittaa, että evoluutio ei välttämättä ole muovannut immuunipuolustusta vain yhteen suuntaan. Lähdeaineiston perusteella menneisyyden taudinaiheuttajapaine on voinut tuottaa myös sellaisia perinnöllisiä piirteitä, joista on hyötyä nykyihmiselle.

Tutkijat raportoivat havainnostaan 14. huhtikuuta bioRxiv-sivustolla julkaistussa ennakkoversiossa. Kyse ei siis ole vielä vertaisarvioidusta lopullisesta julkaisusta. Julkisuudessa vahvistettu ydinviesti on silti selvä: allergioiden ja immuunijärjestelmän kehityshistorian yhteys voi olla paljon monimutkaisempi kuin pitkään on ajateltu.

Tulkinta voi tarkentaa käsitystä allergioista

Havainto ei tarkoita, että aiemmat teoriat romahtaisivat kokonaan, mutta se viittaa siihen, ettei allergioiden taustaa voi selittää yhdellä yksinkertaisella mallilla. Muinais-DNA:n ja nykyisten sairauksien riskitiedon yhdistäminen saattaa jatkossa tarkentaa käsitystä siitä, miten ihmisen immuunijärjestelmä on muuttunut pitkällä aikavälillä ja miten nämä muutokset näkyvät nykyisissä sairauksissa.