Hallitus päätti kehysriihessä uusista säästötoimista, suurimmat leikkaukset kohdistuvat valtionhallintoon

Hallitus kertoi keskiviikkoiltana kehysriihen jälkeen uusista säästötoimista, joilla se pyrkii kattamaan sekä aiemmin sovittuja säästöpäätöksiä että uusia menolisäyksiä. Kehysriihessä päätettyjen toimien vaikutuksen arvioidaan kasvavan noin 520 miljoonaan euroon vuoden 2030 tasolla.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on korostanut julkisen talouden tasapainottamista koko kautensa ajan. Hallituksen mukaan sopeutustoimia on tehty yhteensä 10 miljardin euron edestä, mutta eri arviot osoittavat, että kaikkien päätösten vaikutus julkiseen alijäämään on tätä pienempi.

Suurimmat säästöt valtionhallintoon

Pääministeri Petteri Orpon mukaan suurimmat säästöt kohdistuvat valtionhallintoon. Ennakkotietojen mukaan säästöjä tästä kohteesta kertyy 60 miljoonaa euroa.

Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoi hallituksen pitävän menokehyksestä kiinni ulkoisista shokeista huolimatta. Hänen mukaansa hallitus on samalla tehnyt panostuksia työllisyyden parantamiseen, yrittäjyyden tukemiseen ja turvallisuuteen.

Säästöjen vaikutuksista eri arvioita

Valtiontalouden tarkastusviraston arvion mukaan hallituksen kaikkien meno- ja tulotoimien julkista taloutta vahvistava vaikutus näyttäisi jäävän noin 3,5 miljardiin euroon. Valtiovarainministeriön arvio on tätä korkeampi, runsaat viisi miljardia vuoden 2027 tasolla.

Arvioiden eroa selittää muun muassa se, että osa hallituksen aiemmista säästötavoitteista on perustunut odotuksiin työllisyysvaikutuksista ja hyvinvointialueiden säästöistä, jotka eivät ole toteutuneet täysimääräisesti. Kehysriihen uusilla päätöksillä hallitus pyrkii jatkamaan säästölinjaansa, mutta niiden tarkka vaikutus julkiseen talouteen täsmentyy myöhemmin.