Sotilaskuljetukset vaativat merkittäviä parannuksia pohjoisen reitteihin, sanoo puolustusvaliokunnan puheenjohtaja

Liikenneyhteydet Atlantin rannalle palvelisivat sotilaskuljetuksia ja huoltovarmuutta. Pienempiä remonttikohteita löytyi maaliskuun sotaharjoituksessa. Liikenneyhteydet Atlantin rannalle palvelisivat sotilaskuljetuksia ja huoltovarmuutta. Pienempiä remonttikohteita löytyi maaliskuun sotaharjoituksessa.

Mitä tiedetään nyt

Liikenneyhteydet Atlantin rannalle palvelisivat sotilaskuljetuksia ja huoltovarmuutta. Pienempiä remonttikohteita löytyi maaliskuun sotaharjoituksessa.

Euroopan unioni aikoo jopa kymmenkertaistaa satsaukset sotilaalliseen liikkuvuuteen eli hyviin kulkuyhteyksiin. Rahoitus kasvaisi suunnitelman mukaan 17 miljardiin euroon vuosina 2028-2034.

Suomessa tärkeimpänä pidetään raide- ja tieyhteyksien parantamista pohjoiseen Ruotsiin ja Norjaan. Näihin kuuluu ratayhteys Narvikin satamaan, valtatie 21:n kunnostaminen ja Tornionjoen siltojen uusiminen. Iltalehden mukaan katkeamatonta raideyhteyttä Rovaniemeltä Norjan Narvikiin vaatii myös Nato.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok.) ei kerro, mitä Nato on mahdollisesti Suomelta vaatinut, vaan toteaa että Naton konkreettiset puolustussuunnitelmat ovat salaisia.

– Sotilaallisen liikkuvuuden tarpeita tyydyttäisi varmasti sen kaltainen ratkaisu, jossa eurooppalaista raideleveyttä pystyttäisiin jatkamaan vähintään Kemiin ja myös Rovaniemelle. Mutta en halua ottaa kantaa siihen, mikä on Nato-suunnittelua.

Paljon muutakin parantamisen varaa on löytynyt esimerkiksi maaliskuussa järjestetyn suuren Cold Response -sotaharjoituksen yhteydessä. Autto sanoo, että esiin nousi tuolloin monenlaisia tarpeita, mutta kohteisiin tai kiireellisyysjärjestykseen hän ei mene.

– Tällaiset havainnot antaisivat potentiaaliselle viholliselle tietoa siitä, mitkä ovat meidän logistiikan heikkoja kohtia. Mutta totta kai jokainen huomaa sitten, missä siltaa parannetaan ja tehdään uutta.

Kyse on joka tapauksessa pienemmistä urakoista, joita on Autton mukaan joka puolella maata, mutta eritoten Lapissa.

Kaikkiaan vaikuttaa siltä, että Suomella on paljon tekemistä siinä, että liittolaisjoukot saataisiin kulkuyhteyksien puolesta mahdollisimman nopeasti apuun, jos apua tarvitaan.

– Jokainen joka karttaa katsoo, tietysti ymmärtää että sotilaallisen liikkuvuuden kehittämistarpeet ovat nimenomaan Pohjois-Suomessa merkittävät, rovaniemeläinen Autto toteaa.

Eurooppalaisen raideleveyden ulottaminen Rovaniemelle ja kenties Ouluunkin on vasta aivan alkutekijöissään. Toistaiseksi hallitus on myöntänyt vain 20 miljoonan euron suunnittelurahan Haaparanta-Tornio-Kemi -välille.

Itse raiteiden rakentaminen Rovaniemelle asti maksaisi noin 1,5 miljardia.

Autto peräänkuuluttaa nopeaa suunnittelua ja rahoituspäätöksiä, jotta Suomi olisi valmis hakemaan EU-tukia vuonna 2028, kun uusi rahoituskausi alkaa. Natokin myöntää pienempiä tukia, mutta lähinnä selviin sotilaallisiin hankkeisiin, kuten hävittäjien varalaskupaikkoihin.

Tunnin junana tunnetun länsiradan vaatimat rahat hallitus on aikonut han