Sauli Niinistö ja joukko eurooppalaisia johtajia Helsingissä – suora lähetys 11.30 alkaen

Varautumiskoalition kokousta emännöi sisäministeri Mari Rantanen. Presidentti Sauli Niinistö toivoo 1970-luvulla sovittujen Helsingin periaatteiden ja “Helsingin hengen” elvyttämistä yhdysvaltalaisessa Foreign Policy -lehdessä.

Hän suuntaa kirjoituksessaan katseensa vuoteen 2025, jolloin Helsingissä järjestetystä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssista (ETYK) tulee kuluneeksi viisikymmentä vuotta. Samalla hän maalailee kuvaa mahdollisesta juhlavuonna Helsingissä järjestettävästä huippukokouksesta.

Kylmän sodan keskellä järjestetty huippukokous oli presidentin mukaan käännekohta lännen ja idän välien liennytyksessä.

ETYK:n päätteeksi vuonna 1975 allekirjoitettiin Helsingin päätösasiakirja ja konferenssin pohjalta muodostui 1990-luvulla Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ).

Alkuperäiseen huippukokoukseen osallistuivat 35 maan edustajat. ETYJ:llä on puolestaan 57 jäsenmaata.

Vaikka lyhenne vaihtui, pitävät Helsingin päätösasiakirjan muotoilut edelleen Niinistön mukaan paikkansa ja kymmenen maiden välisiä suhteita määrittelevää periaatetta ovat edelleen elintärkeä perusta Euroopan turvallisuudelle.

Monet kansainvälisen järjestyksen osa-alueista ovat joutuneet vakavan paineen alle, Niinistö arvioi. Hän haluaa kuitenkin tehdä selväksi, että ongelma on Helsingin periaatteiden rikkominen, eivätkä periaatteet itse.

– Helsingin päätösasiakirja on hyväksi koettu pohjapiirros kokonaisvaltaiselle turvallisuudelle, eikä sitä tule avata uudelleen käsiteltäväksi.

– Jos jotakin, sen sisältöjä tulee pitää yllä ja puolustaa tarmokkaasti, hän jatkaa.

Niinistö ehdottaa, että kaikki jäsenmaat voisivat vahvistaa juhlavuonna uudelleen sitoumuksensa päätösasiakirjan periaatteisiin. Näin tehtiin myös vuonna 1990 Pariisin peruskirjan myötä. Asiakirjan elvyttämisen lisäksi hän ehdottaa Helsingin hengen elvyttämistä laajemmin.

– Siinä missä Helsingin päätösasiakirja itsessään koskee turvallisuutta ja yhteistyötä Euroopassa, Helsingistä noussut henki voisi palvella koko planeettamme tulevaisuutta, hän sanoo.

Presidentti luettelee kirjoituksessaan myös useita globaaleja kehityskulkuja, jotka ovat tehneet selväksi yhteistyön kehittämisen ja inhimillisen vastuunkannon tärkeyden. Näitä ovat hänen mukaansa muun muassa ilmastonmuutos, biodiversiteetin kato sekä pandemiat.

Tästä syystä Niinistö ehdottaa, että huomio kiinnitettäisiin vuonna 2025 Helsingin henkeen sen sijaan, että katse kapenisi vain ETYJ-maita koskevaksi.

Käytännössä presidentin suitsuttaman hengen elvyttäminen tarkoittaisi menetetyn luottamuksen uudellee

Mitä tiedetään nyt

Presidentti Sauli Niinistö toivoo 1970-luvulla sovittujen Helsingin periaatteiden ja “Helsingin hengen” elvyttämistä yhdysvaltalaisessa Foreign Policy -lehdessä.

Hän suuntaa kirjoituksessaan katseensa vuoteen 2025, jolloin Helsingissä järjestetystä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssista (ETYK) tulee kuluneeksi viisikymmentä vuotta. Samalla hän maalailee kuvaa mahdollisesta juhlavuonna Helsingissä järjestettävästä huippukokouksesta.

Kylmän sodan keskellä järjestetty huippukokous oli presidentin mukaan käännekohta lännen ja idän välien liennytyksessä.

ETYK:n päätteeksi vuonna 1975 allekirjoitettiin Helsingin päätösasiakirja ja konferenssin pohjalta muodostui 1990-luvulla Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ).

Alkuperäiseen huippukokoukseen osallistuivat 35 maan edustajat. ETYJ:llä on puolestaan 57 jäsenmaata.

Vaikka lyhenne vaihtui, pitävät Helsingin päätösasiakirjan muotoilut edelleen Niinistön mukaan paikkansa ja kymmenen maiden välisiä suhteita määrittelevää periaatetta ovat edelleen elintärkeä perusta Euroopan turvallisuudelle.

Monet kansainvälisen järjestyksen osa-alueista ovat joutuneet vakavan paineen alle, Niinistö arvioi. Hän haluaa kuitenkin tehdä selväksi, että ongelma on Helsingin periaatteiden rikkominen, eivätkä periaatteet itse.

– Helsingin päätösasiakirja on hyväksi koettu pohjapiirros kokonaisvaltaiselle turvallisuudelle, eikä sitä tule avata uudelleen käsiteltäväksi.

– Jos jotakin, sen sisältöjä tulee pitää yllä ja puolustaa tarmokkaasti, hän jatkaa.

Niinistö ehdottaa, että kaikki jäsenmaat voisivat vahvistaa juhlavuonna uudelleen sitoumuksensa päätösasiakirjan periaatteisiin. Näin tehtiin myös vuonna 1990 Pariisin peruskirjan myötä. Asiakirjan elvyttämisen lisäksi hän ehdottaa Helsingin hengen elvyttämistä laajemmin.

– Siinä missä Helsingin päätösasiakirja itsessään koskee turvallisuutta ja yhteistyötä Euroopassa, Helsingistä noussut henki voisi palvella koko planeettamme tulevaisuutta, hän sanoo.

Presidentti luettelee kirjoituksessaan myös useita globaaleja kehityskulkuja, jotka ovat tehneet selväksi yhteistyön kehittämisen ja inhimillisen vastuunkannon tärkeyden. Näitä ovat hänen mukaansa muun muassa ilmastonmuutos, biodiversiteetin kato sekä pandemiat.

Tästä syystä Niinistö ehdottaa, että huomio kiinnitettäisiin vuonna 2025 Helsingin henkeen sen sijaan, että katse kapenisi vain ETYJ-maita koskevaksi.

Käytännössä presidentin suitsuttaman hengen elvyttäminen tarkoittaisi menetetyn luottamuksen uudellee