Kiina jyrähti Yhdys­valloille

IS seuraa tässä artikkelissa tilannetta Lähi-idässä. Tekoälytyökalun tekemä virhe johti Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat julkaisemaan virheellistä tietoa, että Kaakkois-Suomeen pudonneet droonit olivat lähtöisin Venäjältä. Näin kertovat Ilta-Sanomien päätoimittaja Johanna Lahti ja Helsingin Sanomien päätoimittaja Erja Yläjärvi lehtien sivuilla

Molemmat lehdet kuuluvat Sanoma-konserniin, ja lehdet käyttävät päätoimittajien mukaan samaa tekoälytyökalua, joka johti vireellisen tiedon julkaisuun.

Virheellinen tieto julkaistiin myös Aamulehdessä. Aamulehden mukaan tämä johtui siitä, että lehti käytti tilanteessa Helsingin Sanomien tekemää juttua, joka sisälsi virheellisen tiedon.

Aamulehden mukaan virheellinen tieto oli lehden sivuilla julki noin minuutin.

Kaakkois-Suomeen putosi sunnuntaina kaksi droonia, joista ainakin toinen on tunnistettu ukrainalaiseksi AN196-drooniksi. Ukraina pyysi tapahtunutta Suomelta anteeksi maanantaina.

Yläjärven ja Lahden mukaan Venäjää koskeva virhe tapahtui, kun Sanoman uutismedioiden käyttämä, tiedotteita suodattava tekoälytyökalu otsikoi virheellisesti puolustusministeriön lähettämän tiedotteen liittyneen Venäjään. Virhe ehti olla lehtien sivuilla julki muutamia minuutteja.

Yläjärven mukaan tiedotetta ei ohjeistuksesta huolimatta ollut tarkistettu ennen tiedon julkaisua. Kiireellinen uutistilanne johti inhimilliseen virheeseen, Yläjärvi perustelee.

Yläjärvi painottaa vastuun virheistä olevan toimituksella sekä viime kädessä päätoimittajalla. Hän pahoittelee lehden tekemää virhettä lukijoille.

Myös Lahti sanoo, että Ilta-Sanomien ohjeen mukaan tekoälyn tuottama aineisto tarkistetaan aina alkuperäislähteestä. Lahden mukaan eilisessä tapauksessa toimitusprosessi petti pahasti eikä näin tehty. Lahti pahoittelee virhettä lukijoille ja pitää virhettä hyvin vakavana.

Venäjää koskevan väärän tiedon lisäksi Helsingin Sanomat julkaisi eilen samassa jutussa myös toisen virheellisen tiedon. Jutun otsikossa luki ensin virheellisesti, että droonit olisi pudotettu, vaikka todellisuudessa droonit olivat pudonneet.

Helsingin Sanomat korjasi tiedon hieman sen jälkeen, kun Venäjää koskeva tieto oli korjattu.

Yläjärvi ei maininnut maanantaina julkaistussa kirjoituksessaan droonien pudottamista koskevaa virhettä eikä ottanut kantaa siihen, mistä virhe oli johtunut.

STT on osa Sanoma-konsernia. Kyseinen tekoälytyökalu ei ole käytössä STT:n toimituksessa.

Juttuuun lisätty 30.3.2026 kello 16:12 tieto siitä, että myös Aamulehti ehti julkaista virheellistä tietoa.

— Julkisen sanan neuvosto (JSN) on antanut langettavat päätökset Helsingin Sanomille ja Metsästys ja Kalastus -lehdelle. Langettavan saaneet jutut kertoivat Afrikassa yhdyshenkilönä toimineesta suomalaisesta poliisista sekä kaikuluotaimista.

JSN:n mukaan Helsingin Sanomien jutussa yhdyshenkilö joutui niin kielteiseen julkisuuteen, että hänelle olisi pitänyt antaa mahdollisuus esittää oma kantansa jo samassa yhteydessä.

– Neuvosto ei pystynyt lehden vastausten pohjalta vakuuttumaan siitä, että tavoittelu oli jutun luonteeseen nähden riittävää. Kun lehti kuitenkin päätti julkaista jutun, olisi sen neuvoston arvion mukaan tullut harkita tarkemmin, millaisia yhdyshenkilöä koskevia väitteitä jutussa julkaistiin tai kertoa hänestä vähemmän tunnistettavasti, perustelee JSN päätöstään.

Metsästys ja Kalastus -lehden jutun kirjoittaja puolestaan oli esiintynyt myös kalastustarvikkeita jälleenmyyvän yrityksen mainosvideolla. Mainosvideolla testattiin samaa kaikuluotainta ja -anturia, joita jutussa käsiteltiin. Avustaja sai videosta myös rahallisen korvauksen.

– Tämänkaltaiset kytkökset ovat omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta journalismiin, ja siksi niistä pitäisi vähintään kertoa avoimesti yleisölle, JSN perustelee.

Ilta-Sanomat puolestaan sai JSN:ltä vapauttavan päätöksen jutusta, jossa kerrottiin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan paikan kohun saattelemana jättäneen kansanedustaja Kimmo Kiljusen (sd.) Venäjä-kytköksistä.

JSN:n mukaan Ilta-Sanomien jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja Kiljusta kuultiin riittävästi. JSN katsoo myös, että asemansa takia Kiljusen oli kestettävä toimintansa kriittistä arviointia.

Vapauttavat saivat myös Karjalan Heili kirjallisuustapahtumasta kirjoittaneen avustajan kaksoisroolia koskeneesta kantelusta, Yle prosentin ja prosenttiyksikön sekoittamista koskeneesta kantelusta sekä Hämeen Sanomat kiinteistöjen bulvaanikauppaepäilyjä koskeneesta kantelusta.

Mitä tiedetään nyt

Tekoälytyökalun tekemä virhe johti Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat julkaisemaan virheellistä tietoa, että Kaakkois-Suomeen pudonneet droonit olivat lähtöisin Venäjältä. Näin kertovat Ilta-Sanomien päätoimittaja Johanna Lahti ja Helsingin Sanomien päätoimittaja Erja Yläjärvi lehtien sivuilla

Molemmat lehdet kuuluvat Sanoma-konserniin, ja lehdet käyttävät päätoimittajien mukaan samaa tekoälytyökalua, joka johti vireellisen tiedon julkaisuun.

Virheellinen tieto julkaistiin myös Aamulehdessä. Aamulehden mukaan tämä johtui siitä, että lehti käytti tilanteessa Helsingin Sanomien tekemää juttua, joka sisälsi virheellisen tiedon.

Aamulehden mukaan virheellinen tieto oli lehden sivuilla julki noin minuutin.

Kaakkois-Suomeen putosi sunnuntaina kaksi droonia, joista ainakin toinen on tunnistettu ukrainalaiseksi AN196-drooniksi. Ukraina pyysi tapahtunutta Suomelta anteeksi maanantaina.

Yläjärven ja Lahden mukaan Venäjää koskeva virhe tapahtui, kun Sanoman uutismedioiden käyttämä, tiedotteita suodattava tekoälytyökalu otsikoi virheellisesti puolustusministeriön lähettämän tiedotteen liittyneen Venäjään. Virhe ehti olla lehtien sivuilla julki muutamia minuutteja.

Yläjärven mukaan tiedotetta ei ohjeistuksesta huolimatta ollut tarkistettu ennen tiedon julkaisua. Kiireellinen uutistilanne johti inhimilliseen virheeseen, Yläjärvi perustelee.

Yläjärvi painottaa vastuun virheistä olevan toimituksella sekä viime kädessä päätoimittajalla. Hän pahoittelee lehden tekemää virhettä lukijoille.

Myös Lahti sanoo, että Ilta-Sanomien ohjeen mukaan tekoälyn tuottama aineisto tarkistetaan aina alkuperäislähteestä. Lahden mukaan eilisessä tapauksessa toimitusprosessi petti pahasti eikä näin tehty. Lahti pahoittelee virhettä lukijoille ja pitää virhettä hyvin vakavana.

Venäjää koskevan väärän tiedon lisäksi Helsingin Sanomat julkaisi eilen samassa jutussa myös toisen virheellisen tiedon. Jutun otsikossa luki ensin virheellisesti, että droonit olisi pudotettu, vaikka todellisuudessa droonit olivat pudonneet.

Helsingin Sanomat korjasi tiedon hieman sen jälkeen, kun Venäjää koskeva tieto oli korjattu.

Yläjärvi ei maininnut maanantaina julkaistussa kirjoituksessaan droonien pudottamista koskevaa virhettä eikä ottanut kantaa siihen, mistä virhe oli johtunut.

STT on osa Sanoma-konsernia. Kyseinen tekoälytyökalu ei ole käytössä STT:n toimituksessa.

Juttuuun lisätty 30.3.2026 kello 16:12 tieto siitä, että myös Aamulehti ehti julkaista virheellistä tietoa.

— Julkisen sanan neuvosto (JSN) on antanut langettavat päätökset Helsingin Sanomille ja Metsästys ja Kalastus -lehdelle. Langettavan saaneet jutut kertoivat Afrikassa yhdyshenkilönä toimineesta suomalaisesta poliisista sekä kaikuluotaimista.

JSN:n mukaan Helsingin Sanomien jutussa yhdyshenkilö joutui niin kielteiseen julkisuuteen, että hänelle olisi pitänyt antaa mahdollisuus esittää oma kantansa jo samassa yhteydessä.

– Neuvosto ei pystynyt lehden vastausten pohjalta vakuuttumaan siitä, että tavoittelu oli jutun luonteeseen nähden riittävää. Kun lehti kuitenkin päätti julkaista jutun, olisi sen neuvoston arvion mukaan tullut harkita tarkemmin, millaisia yhdyshenkilöä koskevia väitteitä jutussa julkaistiin tai kertoa hänestä vähemmän tunnistettavasti, perustelee JSN päätöstään.

Metsästys ja Kalastus -lehden jutun kirjoittaja puolestaan oli esiintynyt myös kalastustarvikkeita jälleenmyyvän yrityksen mainosvideolla. Mainosvideolla testattiin samaa kaikuluotainta ja -anturia, joita jutussa käsiteltiin. Avustaja sai videosta myös rahallisen korvauksen.

– Tämänkaltaiset kytkökset ovat omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta journalismiin, ja siksi niistä pitäisi vähintään kertoa avoimesti yleisölle, JSN perustelee.

Ilta-Sanomat puolestaan sai JSN:ltä vapauttavan päätöksen jutusta, jossa kerrottiin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan paikan kohun saattelemana jättäneen kansanedustaja Kimmo Kiljusen (sd.) Venäjä-kytköksistä.

JSN:n mukaan Ilta-Sanomien jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja Kiljusta kuultiin riittävästi. JSN katsoo myös, että asemansa takia Kiljusen oli kestettävä toimintansa kriittistä arviointia.

Vapauttavat saivat myös Karjalan Heili kirjallisuustapahtumasta kirjoittaneen avustajan kaksoisroolia koskeneesta kantelusta, Yle prosentin ja prosenttiyksikön sekoittamista koskeneesta kantelusta sekä Hämeen Sanomat kiinteistöjen bulvaanikauppaepäilyjä koskeneesta kantelusta.