IMF: Näin Lähi-idän sota vaikuttaa maailmantalouteen

Kansainvälinen valuuttarahasto ennustaa maailmantalouden kasvavan tänä vuonna 3,1 prosenttia. Tammikuussa ennuste oli 3,3 prosenttia. Kansainvälinen valuuttarahasto ennustaa maailmantalouden kasvavan tänä vuonna 3,1 prosenttia. Tammikuussa ennuste oli 3,3 prosenttia.

Mitä tiedetään nyt

Kansainvälinen valuuttarahasto ennustaa maailmantalouden kasvavan tänä vuonna 3,1 prosenttia. Tammikuussa ennuste oli 3,3 prosenttia.

Israelin ja Yhdysvaltojen tekemät iskut Iraniin ovat nostaneet voimakkaasti raakaöljyn hintaa, mikä ravistelee koko maailmantaloutta.

Lähi-idän levottomuuksien vaikutukset maailmantalouteen kulkevat usein samaa kaavaa. Ensin kallistuvat polttoaineiden hinnat. Tämä nostaa kuljetusmaksuja ja sitä kautta tavaroiden hintoja. Yleinen hintojen nousu näkyy inflaationa, jota hillitäkseen keskuspankit nostavat ohjauskorkoja.

Nyt ollaan ensimmäisessä vaiheessa, eli raakaöljyn kallistumisessa.

Puolenpäivän aikaan Pohjanmeren Brent-viitelaadun raakaöljyn hinta oli noussut yli seitsemän prosenttia reiluun 78 dollariin barrelilta. Samanlaista nousua teki myös Yhdysvaltojen raakaöljyn hinta.

Raakaöljyn lisäksi maakaasun hinta on kovassa nousussa. Uutistoimisto AP kertoo, että Euroopan maakaasufutuurit ovat nousseet 42 prosenttia Lähi-idän tilanteen vuoksi.

Kuluttajan kannalta ensimmäisenä Iranin kriisi näkyy bensapumpulla. Polttoaineiden hinnat asettuvat nopeasti uudelle tasolle, riippuen hieman jalostamoiden varastoista.

Se, mikä uusi taso tulee olemaan, riippuu puolestaan konfliktin kestosta. Aluksi puhutaan senteistä.

Raakaöljyn hinta oli nousussa jo ennen viikonlopun iskuja. Osittain nousun arvioidaan johtuvan siitä, että markkinoilla hinnoiteltiin Iranin konflikti valmiiksi öljyn hintaan.

Öljynviejämaiden yhteistyöorganisaatio Opec on myös ilmoittanut lisäävänsä tuotantoa, mikä tasapainottaa tilannetta.

Toisaalta, jos kriisi sulkee Hormuzinsalmen, lisätuotanto ei tuo nopeaa helpotusta. Noin viidennes kaikesta maailman öljystä kulkee Hormuzinsalmen läpi.

Polttoaineen kallistuminen näkyy oman auton tankkauksen jälkeen yleisenä hintojen nousuna. Öljyn hinnan nousu lisää kuljetuskustannuksia, jotka päätyvät lopulta tuontitavaroiden hintoihin.

Vielä on mahdoton arvioida, miten voimakkaasti hinnat lähtevät nousuun.

– Jos tämä kriisi loppuu huomenna, niin sitten se vaikutus ei ole juuri mitään, sanoo työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren ennustepäällikkö Juho Koistinen.

Jos taas tilanne jatkuu pitkälle kevääseen, raaka-ainemarkkinoilla aletaan nähdä vaikutuksia, mikä vaikuttaa rahtimaksujen lisäksi moneen teolliseen tuotantoon.

Koistinen kuitenkin sanoo, että tällä hetkellä Iranin kriisin aiheuttama inflaatiopaine vaikuttaa maltilliselta. Hänen mukaansa nykytietojen perusteella ei ole syytä odottaa samankaltaista hintojen nousua kuin neljä vuotta sitten Venäjän hyökätessä Ukrainaan.

Jos hinnat lähtevät nousuun, keskuspankeissa joudutaan miettimään koronnos

— Lähi-idän sota saattaa johtaa vakavimpaan energiakriisiin, jonka maailma on kohdannut vuosikymmeniin. Näin varoittaa Kansainvälisen energiajärjestön IEA johtaja Fatih Birol.

Birol kuvailee tilannetta erittäin vakavaksi. Hänen mukaansa energiakriisi on merkittävä uhka maailmantaloudelle.

– Yksikään maa ei voi välttyä tämän kriisin vaikutuksilta, jos tilanne kehittyy edelleen samaan suuntaan. Siksi tarvitaan maailmanlaajuisia toimia, hän sanoi maanantaina Australiassa.

Birolin mukaan maailmantalous kohtaa nyt samanaikaisesti kahden öljyshokin ja yhden kaasushokin yhteisvaikutuksen.

Birol vertaa nykyistä energiakriisiä 1970-luvulla nähtyihin kriiseihin sekä Venäjän vuonna 2022 Ukrainaa vastaan aloittaman hyökkäyssodan vaikutuksiin. Lähi-idän sota on singonnut öljyn ja maakaasun hinnat kovaan nousuun.

Birolin mukaan IEA on valmis vapauttamaan lisää öljyn varmuusvarastoja, jos se katsoo tämän tarpeelliseksi, kertoo muun muassa yhdysvaltalainen uutiskanava CNN.

IEA:n jäsenmaat päättivät vapauttaa tässä kuussa markkinoille yhteensä 400 miljoonaa barrelia öljytuotteita strategisista varannoistaan markkinoiden vakauttamiseksi. Kyseessä on IEA:n historian suurin koordinoitu varantojen vapautus. Barreli eli tynnyri on noin 159 litraa.

Suomi ei ole vielä tehnyt päätöksiä varastojen vapauttamisesta, STT:lle kerrottiin maanantaina työ- ja elinkeinoministeriöstä. Ministeriön mukaan niiden vaikutus olisi pieni, mutta se aikoo jatkaa tilanteen seuraamista.

Ruotsin hallitus ja sitä tukevat ruotsidemokraatit esittävät bensiinin ja dieselin verotuksen väliaikaista laskemista.

Polttoaineveron alennus olisi voimassa toukokuun alusta syyskuun loppuun. Vero aiotaan alentaa EU:n vähimmäistasolle. Tämä maksaisi noin 1,5 miljardia kruunua.

Hallitus ja ruotsidemokraatit ehdottavat lisäksi korotetun sähkötuen käyttöönottoa kaikille kotitalouksille. Sähkötuki olisi yhteensä noin 2,4 miljardia kruunua.