Tästä Putinin edustaja neuvottelee nyt Yhdysvalloissa

Tähän artikkeliin on koottu Ukrainan sodan keskeisimmät tapahtumat torstailta 9. huhtikuuta 2026. Kyseessä on sodan 1506. päivä. Venäjän presidentin Vladimir Putinin edustaja Kirill Dmitriev on parhaillaan Yhdysvalloissa tapaamassa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinnon edustajia, kertoo uutistoimisto Reuters. Reutersin mukaan tapaamisissa keskustellaan Ukrainan rauhasta sekä Yhdysvaltain ja Venäjän välisestä talousyhteistyöstä.

Mitä tiedetään nyt

Tähän artikkeliin on koottu Ukrainan sodan keskeisimmät tapahtumat torstailta 9. huhtikuuta 2026. Kyseessä on sodan 1506. päivä. Venäjän presidentin Vladimir Putinin edustaja Kirill Dmitriev on parhaillaan Yhdysvalloissa tapaamassa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinnon edustajia, kertoo uutistoimisto Reuters. Reutersin mukaan tapaamisissa keskustellaan Ukrainan rauhasta sekä Yhdysvaltain ja Venäjän välisestä talousyhteistyöstä.

Entinen Naton pääsihteeri George Robertson varoittaa, että Lähi-idän kriisi voi heikentää Ukrainan tukemista, ja se olisi Euroopalle kohtalokas virhe.

Hän sanoo Ylelle seuraavansa tilannetta juuri tästä näkökulmasta.

– Se on tällä hetkellä asia, joka minua eniten mietityttää. Se on suurin riski Euroopalle.

Robertson johti Natoa vuosina 1999–2003, aikana jolloin liittokunta laajeni Itä-Eurooppaan ja Venäjän kanssa etsittiin vielä yhteistyötä. Hän tapasi Venäjän presidentin Vladimir Putinin useita kertoja tämän noustua valtaan vuonna 2000.

Yle haastatteli Robertsonia Tartossa järjestetyssä Venäjään keskittyvässä turvallisuuskonferenssissa maaliskuun alussa.

Robertsonin viesti on selvä: Ukrainan tukeminen ei saa horjua.

– Naton pitää pitää huomionsa Ukrainassa ja Ukrainan auttamisessa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on hänen mukaansa edelleen Euroopan turvallisuuden kannalta kaikkein isoin kysymys.

– Se on epäilemättä Euroopan suurin uhka tällä hetkellä. Se, mitä Venäjä tekee Ukrainassa ja Ukrainalle.

Ukraina tarvitsee nyt lisää aseita sekä laajempaa tukea, sanoo Robertson.

– Meidän on saatava viesti presidentti Putinille: hän ei voi voittaa, emmekä aio antaa hänen voittaa.

Robertson ei säästele sanojaan, kun puhe siirtyy Euroopan puolustuskykyyn.

Hänen mukaansa Nato-maat Euroopassa ja Kanada käyttävät puolustukseen valtavia summia. Pelkästään Euroopassa puolustukseen uppoaa yli 400 miljardia euroa vuodessa. Rahalle ei Robertsonin mielestä saada vastinetta.

– Vaikka käytämme puolustukseen puoli biljoonaa dollaria vuodessa, veronmaksajat eivät saa puolen biljoonan dollarin edestä puolustusta.

Hänen mukaansa Euroopan puolustusteollisuus on liian hajallaan.

– Meillä on kauhea tapa tehdä useita päällekkäisiä ja kilpailevia ohjelmia ja kehittää erikoisia järjestelmiä, joita ei voi myydä kenellekään muulle.

Robertson tapasi Vladimir Putinin useita kertoja 2000-luvun alussa, kun Venäjän ja lännen suhteissa elettiin vielä varovaisen yhteistyön aikaa.

Tuolloin Putin oli juuri noussut valtaan ja haki Venäjälle paikkaa Euroopassa. Hän korosti maan asemaa suurvaltana. Vuonna 2002 perustettiin Nato–Venäjä-neuvosto, jonka tarkoitus oli tuoda Venäjä osaksi eurooppalaista turvallisuusjärjestelmää.

Robertsonin mukaan nykyinen Putin on kuitenkin hyvin erilainen kuin se henkilö, jonka hän silloin tunsi.

– En täysin tunnista sitä Putinia, joka meillä on tänään.

Monien arvioiden mukaan Putinin ajattelu alkoi kovettua 2000-luvun puolivälissä. Erityisesti Ukrainan o