Siirry pääsisältöön
Tiede

Analyysi: Vuosi vaaleihin – Tämä on kokoomukselle paha suunta

Kuvituskuva uutiseen: Analyysi: Vuosi vaaleihin – Tämä on kokoomukselle paha suunta (kotimaa, uutiset)
Photo by Anne Nygård on Unsplash
Pohjautuu lähteeseen Iltalehti

SDP:n ero kokoomukseen on vuosi ennen vaaleja liki 7 prosenttiyksikköä. Se on niin suuri, että SDP:n olisi tyrittävä itsekin johdon menettääkseen, kirjoittaa Iltalehden politiikan toimittaja Johannes Ijäs. Vuosi ja kymmenkunta päivää. Sen verran on aikaa, kunnes kansa jälleen vaeltaa vaaliuurnille. Vuoden 2027 eduskuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on 18. huhtikuuta.

Mitä tiedetään nyt

SDP:n ero kokoomukseen on vuosi ennen vaaleja liki 7 prosenttiyksikköä. Se on niin suuri, että SDP:n olisi tyrittävä itsekin johdon menettääkseen, kirjoittaa Iltalehden politiikan toimittaja Johannes Ijäs. Vuosi ja kymmenkunta päivää. Sen verran on aikaa, kunnes kansa jälleen vaeltaa vaaliuurnille. Vuoden 2027 eduskuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on 18. huhtikuuta.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on laskenut kuluvan vaalikauden pohjalukemiin, kun seuraaviin eduskuntavaaleihin on lähes tasan vuosi aikaa.

Sekä pääministeri Petteri Orpon johtama kokoomus että valtiovarainministeri Riikka Purran perussuomalaiset menettivät kannatustaan Ylen huhtikuun kannatusmittauksessa.

Orpon hallituksen neljää puoluetta äänestäisi tällä hetkellä 37,9 prosenttia suomalaisista. Luku on historiallisen matala: Juha Sipilän (kesk.) hallitus oli loppukaudellaan vielä vähemmän suosittu, mutta taustalla oli perussuomalaisten hajoaminen.

Orpon johtaman kokoonpanon epäsuosiolle voikin hakea vertailukohtaa 1990-luvun lamavuosilta. Esko Ahon (kesk.) neljän puolueen porvarihallituksen yhteenlaskettu kannatus oli 37,8 prosenttia joulukuussa 1994, jolloin työttömyysaste oli 16,6 prosenttia. Ahon hallitus jäi historiaan jyrkistä julkisten menojen leikkauksista.

Nykyisillä lukemilla kokoomus olisi matkalla kohti Orpon puheenjohtajakauden ensimmäistä vaalitappiota. Kyselyn suosituimman puolueen SDP:n etumatka on 6,7 prosenttiyksikköä. Ero tosin kaventui huhtikuussa, sillä SDP menetti kannatustaan hieman kokoomusta enemmän.

Lopullisia johtopäätöksiä tulevien vaalien suhteen ei näillä numeroilla kannata kuitenkaan vielä tehdä. Asetelma ehtii muuttua paljonkin, kuten vuoden 2023 eduskuntavaalien kokemukset kertovat.

Vuotta ennen vaalipäivää eli huhtikuussa 2022 silloinen pääministeripuolue SDP oli kyselyiden kakkospaikalla 17,9 prosentin kannatuksella. Asetelma oli päinvastainen kuin nyt: suurimmalla oppositiopuolueella kokoomuksella oli 6,2 prosenttiyksikön tukeva johto, ja perussuomalaiset oli takamatkalla.

Vaalipäivään mennessä SDP:n kannatus kasvoi hallitusvastuusta huolimatta kaksi prosenttiyksikköä ja kokoomuksen laski yli kolme, mutta Orpon johtama puolue säilytti silti kärkipaikkansa.

SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin kehotti vaalien alla keskittämään ääniä demareille, jottei oikeisto voittaisi. Hallituskumppani, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson joutui nielemään taktisen äänestämisen vauhdittaman vaalitappion.

Tuolloin elettiin toki toisenlaisia aikoja kuin nyt. Venäjä oli juuri hyökännyt täydellä voimalla Ukrainaan, ja Suomi päättänyt liittyä sotilasliitto Natoon. Energian hinnat olivat lähteneet hyökkäyksen seurauksena nousuun juuri kun talous oli toipumassa koronan aiheuttamasta iskusta.

Vuoden 2023 eduskuntavaalien ääne

Jatka aiheesta Tiede.

Toimitus Uutistenlukija-toimitus

Uutistenlukija on suomalainen verkkolehti, joka kirjoittaa alkuperäisiä uutisartikkeleita.

Artikkeli on laadittu tekoälyavusteisesti. Lue toimitusperiaatteemme.

Jatka aiheesta Lisää tiede-aiheisia artikkeleita