Yle: Turkilta entistä enemmän luovutuspyyntöjä Suomelle

Turkki on lisännyt luovutuspyyntöjen lähettämistä Suomelle, erityisesti toisinajattelijoita kohtaan. Ylen MOT:n selvityksen mukaan Turkki pyysi viime vuonna Suomea luovuttamaan 12 kansalaistaan, kun vuotta aiemmin luku oli seitsemän. Tämä kehitys liittyy mahdollisesti Suomen Natoon liittymiseen, jolloin Suomi lupasi tiivistää yhteistyötään terrorismin torjunnassa. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Toni Alaranta arvioi, että Turkki saattaa nähdä sopimuksen tarjoavan mahdollisuuksia siirtää ihmisiä Suomesta.

Luovutuspyynnöt poliittisena aseena

Turkin hallituksen ja sen johtajan Recep Tayyip Erdoğanin mukaan Gülen-liike on syyllinen vuoden 2016 vallankaappausyritykseen, ja se on julistettu terroristijärjestöksi. Tämä liike koostuu entisistä liittolaisista, jotka ovat nyt hallituksen vastustajia, ja sen jäsenet ovat usein kohdanneet vainoa Turkissa. Euroopan unioni ja Britannia eivät kuitenkaan ole todistaneet liikkeen olevan syyllinen terrorismiin. Luovutuspyynnöissä käytettävät todisteet voivat olla vähäisiä, kuten pankkitili tai tietyn sanomalehden tilaus.

Esimerkiksi Suomi on hylännyt luovutuspyynnön, joka koski henkilöä, joka oli kritisoinut presidentti Erdoğan. Ulkopoliittinen tutkija Alaranta kuvailee näitä pyyntöjä ”noitavainoksi”, sillä monet niistä kohdistuvat tavallisiin kansalaisiin ilman todellisia rikosepäilyjä. Hän korostaa, että luovutuspyyntöt eivät usein liity todellisiin rikoksiin, vaan ainoastaan poliittisiin näkemyksiin.

Suomi ja kansainväliset suhteet

MOT:n tietopyynnöllä saatujen asiakirjojen mukaan Suomessa on vuosina 2024–2025 käsitelty lukuisia luovutuspyyntöjä. Vain yksi niistä johti luovutukseen, liittyen alaikäiseen epäiltyyn seksuaalirikokseen. Suomi hylkäsi kuitenkin muut pyyntönsä tiukkojen periaatteidensa vuoksi.

Suomi on perinteisesti hylännyt luovutuspyynnöt, jos rikos on tapahtunut Suomessa tai se ei täytä lain kriteereitä vakavaksi rikokseksi. Tämä linjaus herättää keskustelua siitä, miten Suomi suhtautuu ulkomaisiin paineisiin luovutusten suhteen. Kun Turkki on lisännyt pyyntöjään, on tärkeää seurata, millaisia vaikutuksia tällä on Suomen poliittiselle kentälle ja oikeusjärjestelmälle. Kysyminen siitä, kuinka Suomi voi ylläpitää oikeudellisia standardejaan samalla kun se navigoi kansainvälisiä suhteita, on entistä ajankohtaisempaa. Tämä voi vaikuttaa myös siihen, miten suomalaiset arvioivat hallituksen toimintaa ja sen kykyä suojella kansalaistensa oikeuksia kansainvälisissä tilanteissa.