Joki, jonka rannoilla kuohuu – kolme tarinaa muuttuneesta Kemijoesta

Kemijoki, Suomen pisin joki, on kokenut suuria muutoksia, jotka vaikuttavat paikallisten elämään merkittävällä tavalla. Jokin varrella sijaitsevat kylät ja taajamat, kuten Kemijärvi, ovat riippuvaisia joen tarjoamista luonnonvaroista ja sen tarjoamista virkistysmahdollisuuksista. Kemijärvellä paikalliset kokevat ongelmia juoksutusten vuoksi, kun vesivoimayhtiöt säätelevät virtaamia sähkön tarpeen mukaan. Tomi Juujärvi, paikallinen asukas, kertoo, että rannat ovat kivettyneet eivätkä ne enää sovellu uimiseen. Hän kuvailee, kuinka juoksutusten vaikutukset ovat laajat; kalojen elinympäristöt heikkenevät ja vesilintujen pesinnät rikkoutuvat, kun rannat kuluvat ja kalaverkot katoavat virran mukana.

Talvella juujärveläiset kohtaavat lisäksi puuttuvia jäiteitä. Juujärvi mainitsee, että asia oli ennen toisin, sillä jäätiet olivat talvella arkea. Nykyisin vain yksi kolmasosa jäistä ei pysy kunnossa, mikä hankaloittaa liikennettä. Pirttikosken voimalaitoksen vesiluvassa on ohjeita, että säännöstely ei saisi estää talvitieliikennettä, mutta käytännössä tilanne on huolestuttava. Paikalliset ovat entistä enemmän huolissaan, miten sään ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset vaikuttavat jokivarren elinympäristöihin.

Juujärvi iloitsee, että EU:n vesipuitedirektiivi tuo toivoa, sillä se edellyttää hyvää ekologista tilaa. Lapin ely-keskus luokitteli Kemijoen vesistön tilan tyydyttäväksi, mutta Juujärvi huomauttaa, että lupaehtoja ei noudateta. Hän toivoo vesivoimayhtiöiden ymmärtävän alueen haasteet ja sitoutuvan kestävään kehitykseen.

Kemijoen sivuhaarassa, Kitinen-joella, Jorma Kaaretkoski kokee samanlaisia haasteita. Talvisin juoksutukset ovat tehneet joen käyttömahdollisuudet haastaviksi, eikä jäälle pääse. Kesällä pyydyskalastus puolestaan hankaloituu. Kaaretkoski kertoo tapauksen, jossa paikallisten kalastajien katiskat hävisivät, mutta syyllinen löytyi juoksutuksista, mikä herättää kysymyksiä vesivoiman ympäristövaikutuksista.

Kemijoen ongelmat ovat osa laajempia muutoksia, jotka vaikuttavat vesiekosysteemeihin ja paikallisten elämään. Ilmastonmuutos ja ihmisen toiminta yhdessä muokkaavat jokivarren maisemaa ja sen ympäristöä. Joki, joka kerran tarjosi elinmahdollisuuksia, joutuu nyt ihmisten arjen takia puristuksiin. Paikalliset toivovat, että muutos kääntyy parempaan suuntaan, ja että heidän äänensä kuuluisi päätöksenteossa, joka voi vaikuttaa niin ympäristöön kuin elinoloihin.