Perhesurmia voidaan ennaltaehkäistä – nämä ovat voimakkaimmat riskitekijät

Perheen sisäisiä henkirikoksia voidaan ehkäistä tehokkaasti, kun apu saadaan ajoissa sekä uhreille että tekijöille. Tutkija Marianne Ellilä, joka on tehnyt aiheesta väitöskirjan, korostaa, että tietyt riskitekijät toistuvat useissa väkivaltaisissa perhetilanteissa. Lapsuuden kaltoinkohtelu, mielenterveysongelmat, päihteiden käyttö ja vaikeat erotilanteet ovat havaittuja tekijöitä, jotka lisäävät riskiä perhesurmalle.

Ellilän mukaan on erityisen tärkeää puuttua tilanteisiin, joissa perhe hakee apua erokriisiin tai väkivallan vuoksi. Hänen tutkimuksensa paljastaa, että avun saanti näissä kohdissa voi estää vakavien tragedioiden syntymisen. Tämä tieto on olennaista myös Suomessa, jossa perhesurmien määrä on vähentynyt, mutta yksittäiset tapaukset näkyvät silti rohkaisevan ja valistavan työn tuloksina.

Perhesurmat ovat harvinaisempia kuin aiemmin. Turun yliopiston ylilääkäri Hannu Lauerma on todennut, että masennuksen hoidon parantuminen ja neuvolapalveluiden kehittyminen ovat osaltaan vähentäneet näitä surmia. 1990-luvulla perhesurmissa kuoli kaksinkertainen määrä ihmisiä verrattuna nykytilanteeseen. Masennuslääkkeiden lisääntynyt käyttö on selkeästi vähentänyt itsemurhia, jotka usein ovat perhesurmien taustalla.

Viranomaisilla, kuten lastensuojelulla, poliisilla ja psykiatrialla, on tärkeä rooli uhkaavien merkkiin varhaisesti puuttumisessa. Ellilän tutkimus nostaa esiin myös sen, että monilla surmaajilla esiintyy persoonallisuushäiriöitä, kuten narsismia ja tunne-elämän epävakautta. Näiden ymmärtäminen voi auttaa ennaltaehkäisyssä. Ellilä huomauttaa, että vain alle kolmanneksella lapsista, jotka surmasivat vanhempansa, oli aiempaa tietoa lapsen kaltoinkohtelusta.

Yhteistyö eri viranomaisten välillä on avaintekijä, jotta ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä voitaisiin tehostaa. Läheiset ihmiset ja perheen ulkopuoliset tahot voivat myös havaita merkkejä, kuten toivottomuutta tai aggressiivisia puheita. On tärkeää muistaa, että perhesurmien taustalla vaikuttavat syvemmät sosiaaliset ongelmat, kuten köyhyys ja syrjäytyminen, joita on syytä käsitellä laajemmassa kontekstissa. Näin saadaan aikaan pitkäkestoista muutosta ja ehkäistään uusia tragedioita.