Siirry pääsisältöön
Kotimaa

Ruotsi lopettaa pienimpien keskosten tehohoidon

Kuvituskuva: Ruotsi lopettaa pienimpien keskosten tehohoidon
Photo by Samuel Bryngelsson on Unsplash

Ruotsi on päättänyt lopettaa 22. raskausviikolla syntyneiden keskosten tehohoidon, kertoo Ruotsin yleisradio SVT. Uusien suositusten mukaan tätä ikäryhmää ei enää yritetä pelastaa, vaan heille tarjotaan palliatiivista hoitoa. Aikaisemmin Ruotsissa on ollut käytäntönä auttaa myös niin aikaisia syntymiä, mutta nyt maa siirtyy linjalle, joka on käytössä useimmissa muissa maissa.

Suomessa tehohoitoa annetaan tyypillisesti 23. raskausviikosta lähtien. Täysiaikainen raskaus kestää yleensä 38-42 viikkoa, joten 22. viikolla syntyminen on erittäin varhaista. Sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan pääsihteeri Maija Miettinen painottaa, että viikon lisäys sikiölle voi olla merkittävä, sillä kuolleisuus ja vammautumisriskit vähenevät jo viikolla 23. Ruotsin päätös voi vaikuttaa keskusteluun tehohoidon eettisyydestä ja käytännöistä muissa Pohjoismaissa.

Ruotsin lääketieteellisen eettisen neuvoston lastenlääkäri Anders Castorin mukaan asiasta on keskusteltu pitkään. Hänen mukaansa päätös on vaikea ja hoitokäytänteissä esiintyy harmaata aluetta. Ruotsissa on kuitenkin havaittu, että hoitotulokset ovat hyviä, joten muutokseen suhtaudutaan ristiriitaisesti. Esimerkiksi Turun yliopiston lastentautiopin professori Liisa Lehtonen yllättyi tästä muutoksesta, sillä Ruotsi on ollut keskolasten hoidossa edelläkävijä.

Erityisesti Saksassa, Japanissa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa 22-viikkoisten hoitaminen on yhä yleistä. Lehtonen toteaa, että Ruotsissa tehdyt hoitokäytänteiden muutokset voivat vaikuttaa myös muiden maiden käytäntöihin. Suomesta löytyy kuitenkin erilaisia lähestymistapoja, sillä HUSin vastasyntyneiden teho-osaston osastonylilääkärin Marjo Metsärannan mukaan heidän hoitolinjansa perustuu vanhempien tahdon kunnioittamiseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa vuosina 2022-2024 22. raskausviikolla syntyneitä oli vain 18, joista aktiivista hoitoa annettiin kymmenelle. Tämä johti neljän lapsen selviytymiseen. Tämä osoittaa, että perheiden toiveet ovat merkittäviä hoitopäätöksissä Suomessa, toisin kuin Ruotsissa, jossa linjoja nyt muutetaan merkittävästi. On tärkeää seurata, miten Ruotsin päätös vaikuttaa keskusteluun tehohoidon eettisyydestä laajemmassa mittakaavassa.

Tämä juttu perustuu useisiin uutislähteisiin ja on koottu tiiviiksi kokonaisuudeksi.

Jatka aiheesta Kotimaa.

Artikkeli on laadittu tekoälyavusteisesti. Lue toimitusperiaatteemme.

Jatka aiheesta Lisää kotimaa-aiheisia artikkeleita