Ahdistussanan käyttö on lisääntynyt – tutkija varoittaa seurauksista

Ahdistussanan käyttö arkipuheessa on kasvanut, ja Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Siiri Lampela varoittaa tämän aiheuttamista ongelmista. Monet nuoret kuvaavat normaaleja tunteitaan ahdistuksena, mikä voi johtaa todellisten ahdistusoireiden vähättelyyn. Esimerkiksi 21-vuotias opiskelija Venny Ervasti kertoo, että hänen ikäistensä keskuudessa käytetään usein ilmaisua “mua ahistaa”.

Lampela huomauttaa, että arjen negatiivisten tunteiden kuitatakseen käytämme helposti ahdistussanaa, jolloin sen merkitys voi inflaatioitua. Tämä saattaa heikentää todellisesta ahdistuksesta kärsivien kokemusten uskottavuutta. Terveyskäsityksemme voi hämärtyä, kun liitämme asiat ahdistukseen, vaikka kyseessä olisi vain huoli tai tilapäinen stressi.

Lääkäriseura Duodecimin mukaan ahdistuneisuutta kuvaillaan pelonsekaisena tai huolestuneena tunnetilana, johon liittyy huolia menneistä, nykyisistä tai tulevista tapahtumista. Lampela korostaa, että ei ole merkityksetöntä, miten ihmiset sanoittavat tunnekokemuksiaan. Hän kannustaa erottamaan huolen ja kliinisen ahdistuksen toisistaan, sillä ne ovat eri asioita ja kestoltaan erilaisia.

Ahdistuksen tuntemista ei tarvitse pelätä, mutta jos se rajoittaa päivittäistä elämää, on syytä hakeutua ammattilaisen puoleen. Lampelan tutkimus nostaa esiin tärkeitä kysymyksiä tunteiden sanoittamisesta ja niiden ymmärtämisestä nykypäivän kiireisessä maailmassa.