Pääsiäisruoka suomalaisessa perinteessä – mämmi, karitsa vai lohivoileipä?

Pääsiäinen on Suomessa myös ruokajuhla. Pöytään katetaan perinteisiä herkkuja, joista monet ovat tuttuja jo lapsuudesta. Mämmi on ehdoton klassikko — rakastettu ja inhottu yhtä lailla.

Mämmi — pääsiäisen perinneruoka

Mämmi on suomalaisen pääsiäisen tunnetuin erikoisuus. Se valmistetaan ruisjauhosta, ruismaltaasta ja siirapin tapaisesta sokerimassasta, ja kypsytetään uunissa monta tuntia. Lopputulos on tumma, paksu ja lievästi makea jälkiruoka, jota tarjoillaan kermavaahdon ja sokerin kanssa.

Mämmin alkuperä on keskiajalla, ja se on ollut erityisesti paaston loppuun liitetty herkku. Nykyisin mämmiä myydään kaupoissa paperimuoteissa, ja jotkut valmistavat sen edelleen kotona.

Lohi ja muut kevätkalaruoat

Kevätlohi on pääsiäispöydässä suosittu. Graavilohi, lohivoileivät ja lohikeitto ovat tyypillisiä pääsiäisen herkkuja monessa suomalaisessa kodissa.

Karitsa

Karitsa on kristillisessä perinteessä pääsiäisen symboli — Jumalan karitsa viittaa Kristukseen. Karitsa on yleistynyt suomalaisessa pääsiäisruokapöydässä erityisesti viimeisten vuosikymmenten aikana. Karitsan lapa tai viulu pitkään haudutettuna on monille pääsiäisaterian kohokohta.

Pääsiäismunat

Kananmunat kuuluvat perinteiseen pääsiäispöytään. Kovaksi keitetyt munat ovat yksinkertainen ja symbolinen osa ateriaa — muna edustaa uutta elämää ja kevään alkua.

Pääsiäisleipä ja -leivonnaiset

Monissa kodeissa leivotaan pääsiäisenä. Pasha — venäläistä alkuperää oleva juustokakku — on perinteinen pääsiäisleivonnainen etenkin ortodoksisen perinteen vaikutusalueilla.

Pääsiäinen 2026 on 3.–6. huhtikuuta. Kaupat ovat kiinni pitkäperjantaina 3.4. ja toisena pääsiäispäivänä 6.4. — muista ostokset etukäteen.

→ Kauppojen aukioloajat pyhinä | Takaisin pääsiäisoppaaseen