Pääsiäinen lapsille – virpomisperinne ja munapyynti elävät Suomessa
Pääsiäisperinteet lapsille Suomessa: virpominen, munapyynti ja pääsiäispupuperinteet. Mistä nämä tavat tulevat ja miten niitä vietetään tänä päivänä.
Pääsiäinen on Suomessa erityisesti lasten juhla. Virpominen, maalaaminen ja karkkipussit kuuluvat moneen suomalaiseen pääsiäismuistoon. Perinteet ovat eläneet sukupolvelta toiselle — ja monissa kodeissa ne ovat yhä elävämpinä kuin koskaan.
Virpominen — suomalainen pääsiäisperinne
Virpominen on Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tunnettu perinne, joka yhdistää kristillistä ja kansanperinteistä alkuperää. Lapset, useimmiten tytöt, koristautuvat noitaviittoihin ja käyvät virpomassa naapureita pajunkissoilla koristelluilla virpomisvitsoilla.
Virpomislorun sanat vaihtelevat alueittain, mutta tunnetuin versio kuuluu:
Virvon, varvon, tuoreeks, terveeks, tulevaks vuodeks — vitsa sulle, palkka mulle!
Vastineeksi virpoja saa makeisia tai pieniä lahjoja. Perinteen juuret ovat 1800-luvulla, jolloin se yleistyi erityisesti Länsi-Suomessa.
Pääsiäismunat ja munapyynti
Pääsiäismunat — joko suklaamunat tai oikeat maalatut munat — ovat keskeinen osa pääsiäistä. Monissa perheissä järjestetään munanetsintä: munat piilotetaan pihapiiriin tai asuntoon, ja lapset etsivät niitä.
Kananmunien maalaaminen on oivallinen pääsiäisaskartelun muoto kaikenikäisille lapsille.
Pääsiäispupu
Pääsiäispupu on tullut suomalaiseen pääsiäiseen erityisesti saksalaisen ja amerikkalaisen vaikutuksen kautta. Nykyisin pupu on kiinteä osa pääsiäiskoristelua ja suklaateollisuuden suosikki.
Pääsiäinen 2026 — milloin?
Pääsiäinen 2026 vietetään 3.–6. huhtikuuta. Pitkäperjantai on 3.4. ja toinen pääsiäispäivä 6.4.
→ Kauppojen aukioloajat pyhinä | Pääsiäisen päivämäärät | Takaisin pääsiäisoppaaseen
Tämä juttu perustuu useisiin uutislähteisiin ja on koottu tiiviiksi kokonaisuudeksi.
Jatka aiheesta kulttuuri.
Artikkeli on laadittu tekoälyavusteisesti. Lue toimitusperiaatteemme.
